Sadat yliopistojen työntekijät vastustavat yliopistojen valintakokeiden nopeaa uudistamista.
Asiaa koskevan adressin on allekirjoittanut 400 yliopistotyöntekijää, joista sata on professoria tai apulaisprofessoria ja yli sata yliopistonlehtoria.
Allekirjoittajat vaativat, että esitettyä muutosta ei toteuteta suunnitelmien mukaisesti keväällä 2025 vaan että uudistuksessa otetaan aikalisä.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke julkaisi maaliskuussa luonnoksen uusista valtakunnallisista valintakokeista.
Tavoitteena yhdeksän yhteistä valintakoetta
Kehittämishankkeen tavoitteena on vähentää yliopistojen valintakokeiden määrä nykyisestä reilusti yli sadasta yhdeksään eri alojen yhteiseen valintakokeeseen.
Ne koostuisivat pääosin tai joissain tapauksissa täysin konetarkisteisista monivalinta-, yhdistely- tai aukkotehtävistä.
Adressin allekirjoittajat korostavat, että uudistus merkitsisi suurta muutosta kymmenille suomalaisyliopistoissa opetettaville aloille ja tutkinto-ohjelmille.
– Allekirjoittajien suuri määrä osoittaa, ettei luonnos nauti laajaa kannatusta etenkään yhteiskuntatieteissä eikä humanistisilla aloilla, joille muutos olisi suurin, sanoo yksi adressin laatijoista, filosofian professori Arto Laitinen Tampereen yliopistosta.
– Hankkeen ohjausryhmän olisi syytä kuunnella kentän hyvin perusteltua kritiikkiä, koska nyt uudistus uhkaa tuhota hyviksi havaittuja toimintatapoja.
Allekirjoittajat: vuoden valmistautumisaika liian lyhyt
Adressin allekirjoittajien mielestä uudistus on valmisteltu kiireellä ja sen seuraukset tulisi kartoittaa huolellisemmin.
Allekirjoittajat katsovat, että vuoden valmistautumisaika on liian lyhyt sellaisille tutkinto-ohjelmille, joilla on tähän saakka ollut omat, ennakkomateriaaleihin ja laajoihin esseevastauksiin perustuvat valintakokeensa.
Etenkin humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille alakohtaiset esseekysymykset, joihin voi liittyä ennakkomateriaalia, ovat aikalisää vaativien mielestä tärkeitä.
Allekirjoittajien mielestä konetarkisteisten monivalintakokeiden käyttö ei ota huomioon monien alojen tarvetta testata hakijoiden kirjallisia taitoja ja kykyä omaksua laajoja kokonaisuuksia.
He pelkäävät myös, että ennakkomateriaaleista luopuminen ja konetarkisteisten kysymysten painottaminen voi lisätä maksullisten valmennuskoulutusten käyttöä ja laajentaa niitä uusille aloille.
Allekirjoittajat: uudistus kohtuuton hakijoille
Yliopistojen todistusvalintaan tulee muutoksia keväällä 2026.
Adressin allekirjoittajat katsovat, että hakijoiden kannalta on kohtuutonta, jos opiskelijavalintoja koskevia uudistuksia tehdään liian usein, liian nopeasti ja liian lyhyillä siirtymäajoilla.
– Jakamiselle juuri yhdeksään kokeeseen ei vaikuta olevan minkäänlaisia sisällöllisiä perusteluja. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä parikymmentä valtakunnallista alakohtaista koetta voisi olla parempi ratkaisu, jota pitäisi selvittää, sanoo Laitinen.
– Uuteen malliin siirtyminen vaatisi kunnollista periaatekeskustelua, ei sitä kannata hosumalla tehdä.
Suunniteltuihin koekokonaisuuksiin voi ottaa kantaa Otakantaa.fi-sivustolla 25. huhtikuuta saakka.
Yliopistot päättävät valintakoeuudistuksen toteuttamisesta viimeistään syyskuussa.
Katso, miten Helsingin medialukion abiturientti Oskari Vuorisalo arvioi valintakoeuudistusta maaliskuussa.