Ykkösaamussa vierailleen Suomen komissaarin, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä on hyvä asia, että Kiinan presidentti tulee Eurooppaan.
Kiinan presidentti Xi Jinping saapuu Euroopan vierailulle 5.–10. toukokuuta. Xi tapaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, Serbian presidentti Aleksandar Vučićin ja Unkarin pääministeri Viktor Orbánin ja presidentti Tamás Sulyokin.
– Se on mielestäni positiivista. On tärkeää, että Kiinan kanssa käydään keskustelua, ja että vuoropuhelu on säännöllistä ja jatkuvaa, Urpilainen totesi Ykkösaamussa.
Hän sanoo myös toivovansa, että Kiina voisi auttaa siinä, että hyökkäyssota Ukrainassa saataisiin loppumaan. Tämä voisi Urpilaisen mukaan tapahtua niin, että Kiina kävisi rauhan puolesta vuoropuhelua Venäjän kanssa.
Jinping vierailee Euroopan käynnillään myös Serbiassa ja Unkarissa.
Urpilainen kertoo, että Kiinalla on maissa hankkeita, jotka liittyvät muun muassa kovaan infrastruktuuriin, kuten liikennehankkeisiin.
– Kiina on investoinut näissä maissa esimerkiksi satamiin.
”Suomi ei ole yksin”
Suomen omia turvallisuushuolia itärajalla kävi hiljattain katsomassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Urpilaisen mukaan von der Leyenin lupaus tukea Suomea tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin.
– Se on tietenkin poliittinen tuki. Sen ohella EU on myöntänyt Frontexin kautta meille konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen lausui lähetyksessä.
Hän näkee myös, että taloudellisen tuen antaminen Itä-Suomelle on välttämätöntä, koska alue on kärsinyt erityisen paljon Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.
Urpilainen toteaa, että EU:ssa on hyvin laaja tuki sille, että Suomen turvallisuus täytyy taata.
Hän ei kuitenkaan näe, että Suomi voisi säätää rajoihin liittyviä lakeja, mikäli lait ovat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kanssa ristiriidassa.
– On tärkeää huolehtia siitä, että olemme oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan nämä näkökohdat, kun lainsäädäntötyötä tehdään.
Urpilaisen mukaan laitaoikeiston nousussa olisi riskejä
Jäsenmaiden hallitukset lähettävät komissaarinsa Brysseliin.
Monissa maissa on vallassa oikeistohallitus.
Lisäksi laitaoikeisto saa vahvaa kannatusta esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Belgiassa ja Hollannissa. Jutta Urpilainen näkee tässä riskejä.
– Jos laitaoikeisto nousee, niin määrätietoiseen ja johdonmukaiseen työhön ympäristö- ja ilmastopolitiikassa tulisi muutoksia. Kunnianhimon tasoa laskettaisiin ja aikataulua hidastettaisiin.
Hänen mukaansa laitaoikeistolla on ollut hyvin erilainen linja myös esimerkiksi naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä sekä maahanmuuttoasioissa.
– Tulevaisuuteen suuntautunut, eteenpäinmenevä ja EU:ta kehittävä poliittinen agenda on vaarassa, jos laitaoikeisto nostaa merkittävästi kannatustaan tulevissa vaaleissa, Urpilainen toteaa Ykkösaamussa.
Urpilainen: Kiinan-kauppaan liittyviä riskejä vähennettävä
Suomen komissaari, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Jutta Urpilainen (sd.) näkee Kiinan merkityksen Euroopalle kahtalaisena.
– EU:n näkökulmasta Kiina on taloudellinen kilpailija ja pyrkii edistämään hyvin erilaista yhteiskuntajärjestelmää kuin omamme. Toisaalta meillä on Kiinan kanssa myös yhteisiä intressejä, kuten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, ja olemme siksi pitäneet tärkeänä rakentavaa vuoropuhelua Kiinan kanssa, Urpilainen sanoo.
Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa presidentti Xin Pariisissa.
– Kiina on tärkeä kauppakumppani, mutta olemme korostaneet kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyen riskitekijöiden vähentämistä ja hallintaa, Urpilainen tähdentää.
”Kiina on Afrikassa pitkäjänteinen toimija”
Urpilainen sanoo, että Kiina investoi Afrikassa erityisesti omasta näkökulmastaan strategiseen infrastruktuuriin ja projekteihin, joilla on suuri näkyvyys.
– Kiina on Afrikassa pitkäjänteinen toimija, jonka vaikutusvalta on lisääntynyt asteittain.
Urpilaisen mukaan kehityspolitiikka on Kiinalle hyvin poliittista ja nivoutuu Kiinan laajempiin ulkopoliittisiin tavoitteisiin.
– Kiinalainen teknologia, jota se myy Afrikan maille, ei ole neutraalia vaan osa Kiinan pyrkimyksiä levittää omaa yhteiskuntamalliaan. Esimerkiksi joukkovalvontaan soveltuva kiinalainen teknologia on levinnyt Afrikassa laajalle, sanoo Urpilainen.
Kiina-kriittisyys kasvaa Afrikassa
Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen kertoo, että kriittisyys kiinalaisten toimintatapoja kohtaan on Afrikassa lisääntynyt.
Hänen mukaansa kiinalaiset hankkeet rahoitetaan kiinalaisella velkarahalla, ja lainahoitokustannukset ovat viime vuosina nousseet samaan aikaan kun kumppanimaiden taloudellinen liikkumatila on supistunut.
– Investointien vastineeksi Kiinalle on myös saatettu antaa hallinta- ja käyttöoikeuksia keskeisiin luonnonvaroihin ja infrastruktuuriin.
Joissakin Afrikan maissa jopa 50 prosenttia budjetista kuluu lainanhoitokustannuksiin. Sellaisessa tilanteessa on vaikea kehittää koulutusta, terveydenhuoltoa tai infraa.
– Moni afrikkalainen johtaja löytää itsensä tilanteesta, jossa rakenteellisten uudistusten ja tulevaisuusinvestointien tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta, koska velkataakka on kasvanut ylivoimaiseksi, Urpilainen sanoo.
Kiinan ja EU:n tavat toimia Afrikassa eroavat toisistaan
EU on tämän komission toimikaudella omaksunut uuden kehityspolitiikan paradigman, kansainväliset kumppanuudet.
– Tavoite on rakentaa tasavertaisia kumppanuuksia, jotka tuottavat molemminpuolisia hyötyjä. Yksi muutoksen voimakkaammista ajureista on kumppanimaiden halu vahvistaa omaa toimijuuttaan, resilienssiään, ja hyödyntää paikallisia resursseja paikallisen lisäarvon tuottamiseen, kertoo Urpilainen.
Hänen mukaansa tämä lähestymistapa on EU:n Global Gateway -investointistrategian ytimessä.
– Sen avulla aiomme laittaa Afrikassa liikkeelle yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.
Urpilainen listaa, että EU ei keskity vain kovaan infrastruktuuriin vaan koko arvoketjuun – osaavan työvoiman kouluttamiseen, sääntely-ympäristön kehittämiseen, paikallisten yritysten osallistamiseen ja jalostusarvon nostamiseen.
– Lähestymistapa on erilainen kuin Kiinan, joka usein toteuttaa projektit kiinalaisella työvoimalla ilman paikallista omistajuutta.
EU:n ja Kiinan välinen ero toimintatavoissa perustuu erilaisiin arvoihin
Komissaari Urpilainen painottaa, että fundamentaalinen ero Kiinan ja EU:n välillä on arvoperusta.
– EU:n kumppanuudet ja Global Gateway perustuvat eurooppalaisten arvojen, kuten ihmisoikeuksien ja demokratian, kunnioittamiseen ja korkeisiin ympäristöllisiin ja sosiaalisiin standardeihin.
EU saa osakseen myös kritiikkiä.
– Meitä toisinaan kritisoidaan siitä, että projektimme ovat liian hitaita ja vaadimme liikaa, mutta oman kokemukseni mukaan eurooppalaista laatua ja sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen paikallisesti myös osataan arvostaa, sanoo Urpilainen.
EU-komission kokoonpano vaihtuu
Euroopan parlamentin vaalit käydään Suomessa 9. kesäkuuta. Oikeisto ja laitaoikeisto ovat etenemässä eri puolilla Eurooppaa ja useissa jäsenmaissa pääministeripuolue tulee oikeistosta.
– On hyvin todennäköistä, että seuraavan kollegion jäsenet tulevat nykyistä enemmän oikeistopuolueista, koska valta useissa jäsenmaissa on vaihtunut siihen suuntaan, Urpilainen arvioi.
Komissaarit eivät kollegiossa järjestäydy puoluepoliittisesti, mutta Urpilaisen mukaan epäsuorasti valittujen komissaarien poliittinen tausta varmasti näkyy painotuksissa.
Silti komission ohjelman kannalta kenties merkittävämpi tekijä on seuraavan Euroopan parlamentin poliittinen kokoonpano, sillä komission puheenjohtajan on saatava ohjelmalleen parlamentin tuki.
– Neuvotteluista saattaa tulla haastavat, jos keskiryhmät eivät pysty muodostamaan enemmistöä ja laitaoikeisto etenee vaaleissa, ennakoi Urpilainen.
Urpilainen kannattaa uutta puolustuskomissaarin tehtävää
Puolustuksen merkitys on kasvanut nykyisen komission kaudella. Urpilaisen arvion mukaan Euroopan turvallisuustilanteen muutos näkyy myös seuraavan vaalikauden agendalla.
– Laajasti jaetaan näkemys, että EU:n täytyy kyetä vahvistamaan omaa puolustustaan ja ylipäänsä varautumista erilaisiin kriiseihin. Suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu on tähän hyvä lähtökohta ja onkin hienoa, että presidentti Niinistö otti vastaan tehtävän valmistella raportin Euroopan kriisivarautumisesta.
Urpilaisen mielestä EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa panostuksia eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen.
– Esitys puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on mielestäni kannatettava.
Artikkelia päivitettiin Ylen Ykkösaamun lähetyksen aikana lauantaina 4.5.2024.