Hallituksen toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Vaikka taantuma alkaa tänä vuonna hellittää, julkisen talouden vakauttaminen on osoittautunut aiemmin arvioitua vaikeammaksi.
Näin arvioi Valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa talouskatsauksessaan.
– Julkisen talouden ongelmat ovat pidempää perua, eikä alijäämä ole katoamassa mihinkään. Ennustejaksolla velkasuhteen kasvu hidastuu ja voi jopa taittua, mutta näyttäisi, että tämä on väliaikaista, finanssineuvos Jenni Pääkkönen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ilman lisätoimia alijäämä syvenee tänä vuonna entisestään, ja asettuu yli 3,5 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 alijäämän arvioidaan olevan alle 2 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Hallituksen tavoitteena on taittaa valtion velkaantuminen ja painaa alijäämä korkeintaan yhteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2027 mennessä.
EU-sääntöjen mukaan jäsenmaiden julkisen talouden alijäämä ei saisi ylittää kolmen prosentin rajaa.
– Luvuista voi todeta sen, että puskuri näiden sääntöjen ja hallituksen omien tavoitteiden saavuttamiseksi on hyvin ohut. Minkäänlaisiin negatiivisiin yllätyksiin reaalitalouden tai julkisen talouden puolella ei olisi varaa, Pääkkönen sanoi.
Ilman hallituksen kehysriihessä tekemiä lisätoimia talouden alijäämä olisi kuitenkin usean vuoden ajan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, velka kasvaisi nopeasti ja velkasuhde olisi lähes 90 prosenttia vuonna 2028, VM toteaa arviossaan.
Pääkkönen myös huomautti, että kaikkia hallitusohjelmaan kirjattuja, mutta vielä toteuttamattomia toimia ei ole mukana ennusteessa. Ne voivat helpottaa tilannetta.
– Varsinkin hallituksen linjaamilla kasvutoimilla voi olla suotuisia vaikutuksia reaalitalouteen ja julkiseen talouteen, jos ne pääsevät liikkeelle ja vaikuttavat toivotunkaltaisesti, Pääkkönen sanoi.
Talouteen nollakasvun vuosi
Talouden kuva on uusimpien tilastojen valossa synkentynyt, ja myös VM on heikentänyt kasvuennusteitaan aiemmasta. Uudessa ennusteessa näkyvät sekä kehysriihessä tehdyt päätökset tai ennakkoarvio niistä, että suhdannetilanne.
Taantuma on alkanut odotettua aiemmin ja ollut aiemmin arvioitua syvempi.
Vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasva, mutta taloustilanne alkaa kuitenkin kohentua vuoden aikana. Vuonna 2025 bruttokansantuote kääntyisi 1,6 prosentin kasvuun.
Kotimaista kysyntää vahvistavat inflaation hidastuminen ja korkojen lasku sekä kotitalouksien tulojen kasvu.
Myös investointien odotetaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna, kun korot laskevat, rakennusala alkaa toipua ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät.
– Suomeen kohdistuu erittäin suuri määrä investointisuunnitelmia. Suuri osa niistä ei toki tule toteutumaan, mutta suunnitelmien määrä on kuitenkin niin suuri, että investoinnit todennäköisesti vauhdittuvat vuosikymmenen loppupuolella, sanoi finanssineuvos Janne Huovari tiedotustilaisuudessa.
Samalla hallituksen sopeutustoimet kuitenkin vähentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025–26 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä.
– Leikkaustoimet ja arvonlisäveron nosto heikentävät tilanteen paranemista osittain. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, ettei yksityisessä kulutuksessa ja kotitalouksien ostovoimassa nähtäisi kasvua, Huovari sanoi.
Työllisyys kääntyy kasvuun
Työllisyys laskee vielä kuluvana vuonna, mutta kääntyy vuonna 2025 kasvuun.
Työllisyyskasvua vauhdittavat kysynnän kasvu ja hallituksen työllisyystoimet, joista ensimmäiset tulevat voimaan tänä vuonna. Hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla ja työttömyysturvan muutoksilla. Myös maahanmuuton selvä kasvu on vauhdittanut suhdannetilanteeseen nähden hyvää työllisyyskehitystä.
Vuonna 2026 työllisyysaste 15–64-vuotiailla on 74,5 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.
Maailmantaloudessa valoa edessä
Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet, ja erityisesti maailmankaupan odotetaan piristyvän heikon viime vuoden jälkeen.
Suomessa laajat lakot ovat vähentäneet alkuvuoden vientiä. Vienti kuitenkin piristyy ja saa maailmantalouden kasvusta kiinni, sillä hintakilpailukyky on kunnossa, VM arvioi.
Viennin kasvun odotetaan kuitenkin ajoittuvan vasta vuodelle 2025, kun myös maailmantalouden elpyminen vauhdittuu. Maailmantalouden kehitykseen liittyy myös edelleen paljon riskitekijöitä.