Etyj syyttää Venäjää siviilien kidutuksesta ja jopa tappamisesta Ukrainassa – saattaa olla sotarikos

Etyjin tuore raportti kertoo siviilien pidättämisen olleen tyypillistä Venäjän miehitysvallalle Krimin miehityksestä lähtien.

Huone, josa on kolme sänkyä.
Kupjanskissa Harkovan alueella venäläismiehittäjät majoittivat vangitsemiaan siviilejä muun muassa tähän selliin. Venäjän joukot miehittivät Kupjanskin hyökkäyssotansa alussa. Ukraina valtasi sen takaisin syyskuussa 2022. Kuva: Ashley Chan / AOP
Katriina Töyrylä

Venäjä pidättää siviilejä laajasti ja mielivaltaisia miehittämillään alueilla Ukrainassa. Pidätettyjen kohtelu saattaa täyttää tunnusmerkit sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, sanoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj tuoreessa raportissaan.

Pidätetyt ovat joutuneet kestämään kidutusta, seksuaalista ja muuta väkivaltaa sekä nöyryytystä. Heitä on pidetty eristyksissä ulkomaailmasta, jolloin omaisilla ei ole ollut tietoa heidän kohtalostaan. Joitakin on surmattu.

Pidätyksiä Krimin valtauksesta lähtien

Siviilien mielivaltaiset pidätykset ovat olleet Venäjän tyypillinen toimintatapa sen Ukrainassa miehittämillä alueilla jo vuosikymmen ajan eli siitä lähtien, kun se miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014.

Pian käytäntö levisi Donetskin ja Luhanskin alueille, joita hallitsivat Venäjän tukemat kapinalliset. Kun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, siviilien pidätykset ovat levinneet kaikille sen miehittämille alueille.

Etyj toteaa, että pidätettyjen siviilien tarkkaa määrää ei pysty arvioimaan, mutta mittakaava on massiivinen ja pidätettyjen määrä tuhansissa. Venäjältä on saatu vain hajanaisia tietoja pidätetyistä siviileistä.

Pidätetyksi on joutunut muun muassa toimittajia, paikallisia viranomaisia sekä ihmisiä, joita epäillään yhteistyöstä Ukrainan armeijan kanssa tai Ukraina-myönteisistä ja Venäjän-vastaisista mielipiteistä.

Niin ikään on pidätetty Venäjän kanssa yhteistyöstä kieltäytyviä ihmisiä, kuten Zaporižžjan ydinvoimalan työntekijöitä. Pidätetyksi voi joutua myös vain epälojaalisuudesta miehittäjää kohtaan.

Venäjä on Etyjin mukaan syyllistynyt myös kokonaisten ihmisjoukkojen kollektiivisiin pidätyksiin, minkä kansainvälinen oikeus kieltää, ellei kunkin pidätetyn tapausta käsitellä erikseen.

Pidätyksiltä eivät ole välttyneet myöskään kansainvälisen lain nojalla suojellut henkilöt: kolme ukrainalaista Etyjin tarkkailijaryhmän jäsentä on ollut pidätettynä jo kaksi vuotta. Miehittäjät ovat tuominneet kaksi heistä 13 vuoden vankeuteen. Kolmannen osalta käsittely on kesken.

Ihmisjoukko pitää käsissään kuvia pidätetyistä.
Mielenosoittajat vaativat 6. huhtikuuta Kiovassa, että Venäjä vapauttaa vangitsemansa ukrainalaissiviilit. Kuva: Oleksii Chumachenko / AOP

Pidätyksen syy usein hämärän peitossa

Etyjin mukaan siviilien pidätykset ovat olleet pääosin mielivaltaisia ja siviilien kohtelu julmaa.

Useimmille ei myöskään ole virallisesti kerrottu pidätyksen syytä. Etyjin tutkimusryhmän mukaan yleisimpinä syinä uskotaan olleen epäily Ukrainan armeijan tukemisesta tai kytkökset terrorismiin tai muuhun ääritoimintaan, Venäjän hyökkäyssodan vastustus, aikomus pakottaa yhteistyöhön Venäjän kanssa ja pelon lietsominen väestössä.

Kansainväliset sopimukset hyväksyvät siviilien pidättämisen konflikteissa, jos heidän katsotaan tukevan vastapuolen armeijaa tai kansainvälistä terrorismia. Silloinkin pidätyksen pitää olla väliaikaista ja kohtelun inhimillistä.

Niissäkin tapauksissa, joissa ukrainalaissiviilejä on pidätetty näistä syistä, heidän kohtelunsa on Etyjin mukaan ollut kansainvälisten sopimusten vastaista.

Pidätetyillä siviileillä ei ole ollut mahdollisuutta haastaa pidätyksensä laillisuutta. Pidätetyt eivät ole saaneet oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä ja heitä on tuomittu sellaisten lakien nojalla, joita tapauksiin ei olisi tullut käyttää. Myös puolustusasianajaja tai muu oikeusapu on evätty.

Valtaosaa Venäjän tekemistä ukrainalaissiviilien pidätyksistä voikin pitää kansainvälisten sopimusten mukaan mielivaltaisina joko pidätyksen syyn tai pidätysprosessin vuoksi, Etyj katsoo. Se huomauttaa, että tällaiset pidätetyt tulisi heti vapauttaa.

Etyjin tietoon on tullut vain vähän tapauksia, joissa Venäjän viranomaiset ovat vapauttaneet mielivaltaisesti pidättämiään siviilejä, ja silloinkin tavallisesti syytä kertomatta.

Venäjän pidättämien ukrainalaissiviilien kaltoinkohtelusta ovat kertoneet useat ihmisoikeuksia alueella tarkkailevat tahot, muun muassa YK.

Ankarissa oloissa eristyksissä ulkomaailmasta

Venäjä on pitänyt pidättämiään siviilejä kurjissa oloissa ja yhteydet ulkomaailmaan on kielletty. Usein läheisillä ei ole tietoa pidätettyjen kohtalosta.

Etyjin mukaan pidätettyjä siviilejä pidetään erityisesti alkuvaiheessa tilapäisissä pidätyskeskuksissa. Ukrainan syyttäjäviranomaiset ovat listanneet 164 tällaista keskusta ja sen tietoon on tullut 5 600 niihin suljettua ihmistä.

Pidätettyjen kohtalon on kerrottu olleen erityisen ankaraa tilapäiskeskuksissa.

Pidätyksen jatkuessa vangit viedään tavallisesti virallisiin pidätyskeskuksiin, tilapäisiin eristysselleihin tai rangaistuslaitoksiin. Useimmat sijaitsevat Krimillä, mutta niitä on myös Venäjällä ja oletettavasti Valko-Venäjällä, Etyj kertoo.

Kaikilla pidätyskeskuksilla on Etyjin saamien tietojen mukaan yhteys Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen. Sen agentit käyvät keskuksissa kuulusteluja varten.

Viime toukokuussa Etyj julkaisi raportin Venäjän Ukrainassa tekemistä lasten pakkosiirroista. Järjestön mukaan niissä on viitteitä rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Suosittelemme