Pelot ja haaveet paljastuvat

Paljasjalkainen helsinkiläinen Esko Vepsä, 83, istuu pihapaviljongissaan aurinkoisena kevätpäivänä ja kertoo olevansa varsin tyytyväinen elämäänsä.

– Itse asiassa aika täydellisesti. Minulla on hyvä elämänkaveri, ja taloustilanteemme on sellainen, ettemme keiku ihan veitsenterällä. Muutimme tähän taloon kaksikymmentä vuotta sitten, ja se on antanut mahdollisuuden toteuttaa itseään.

Yksi elämän tärkeimmistä asioista on puoliso, Maikki Vepsä. Yhteistä taivalta on takana jo yli 60 vuotta.

Ylen teettämä, jo kuudetta kertaa toteutettu Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimus selvitti laajasti muun muassa sitä, millaisia unelmia meillä on, mitä pidämme tärkeänä ja kuinka tyytyväisiä olemme elämäämme. Tässä jutussa kerromme keskeiset tulokset.

Onnea kaikesta huolimatta

Vaikka tuntuu, että huonot uutiset hallitsevat ilmatilaa, Vepsän kanssa samoin kokee enemmistö suomalaisista: elämäänsä tyytyväisiä on lähes neljä viidestä, 78 prosenttia.

Tyytyväisyys on kuitenkin laskenut hieman viime vuodesta, jolloin luku oli 81 prosenttia.

Tyytymättömimpiä omaan elämäänsä olivat työttömät ja pienituloiset, tyytyväisimpiä taas korkeakoulutetut ja hyvätuloiset. Selvästi eniten erittäin tyytyväisiä on 15–29-vuotiaissa miehissä, peräti 27 prosenttia. Eniten tyytymättömyyttä kokivat 45–59-vuotiaat miehet ja 15–29-vuotiaat naiset.

Nuorista naisistakin elämäänsä tyytyväisiä on noin kolme neljästä. Tähän tyytyväisten joukkoon kuuluu myös 22-vuotias helsinkiläinen Ida Sivonen.

Joensuusta Helsinkiin korona-aikana muuttanut Sivonen opiskelee yliopistossa uskontotiedettä neljättä vuotta. Opintojen ohessa hän työskentelee tv- ja tapahtumatuotannoissa ja ravintola-alalla. Hän myös opettaa. Töitä on siis paljon.

Sivoselle yksi hyvän elämän peruspilareista on vapaus.

Haaveilemme monista asioista, ja eri ikäryhmien haaveissa on eroja.

Alle 30-vuotiaat haaveilevat muun muassa perheen perustamisesta ja toimeentulon turvaavasta, mielekkäästä työstä.

Vanhimmilla vastaajilla korostuu terveyden ja toimintakyvyn säilyttäminen. Myös Esko Vepsän suurin haave on pysyä kunnossa.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Entäpä mikä suomalaisille on tärkeää?

Kaikkien vastaajien joukossa tärkeimmäksi nousee läheisten terveys. Suomalaiset arvostavat myös omaa terveyttään, rauhaa, turvallista asuinympäristöä ja perhettä.

Alle 30-vuotiailla muita ikäryhmiä tärkeämmiksi nousevat muun muassa ystävät, työn ja vapaa-ajan merkityksellisyys sekä menestyminen. Esimerkiksi nuorimmista vastaajista eli 15–24-vuotiaista neljä viidestä pitää taloudellista menestystä vähintäänkin melko tärkeänä.

22-vuotiaalle Sivoselle menestys ei ole tärkeää.

– Jos jotenkin niin omalla mittakaavalla. Esimerkiksi siten, että on tehnyt parhaansa, mutta ei sillä tavalla, että muiden pitäisi nähdä se, Sivonen sanoo ja puistelee päätään.

Elämässä tärkeää Sivoselle sen sijaan on oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Nuorille aikuisille ystävät ja muut läheiset ovat elämässä toiseksi tärkein asia. He myös tapaavat ystäviään, työkavereitaan ja sukulaisiaan vapaa-ajalla merkittävästi enemmän kuin 30–59-vuotiaat.

Uskonnon merkitys on suurinta kaikkein nuorimpien ja vanhimpien joukossa. 15–24-vuotiaista 37 prosenttia pitää uskontoa vähintään melko tärkeänä elämässään. Kaikista ikäryhmistä näin ajattelevien osuus on korkeampi vain yli 65-vuotiaiden joukossa.

Sekä koulutuksen, luotettavan tiedon että demokratian tärkeys laskivat suomalaisten silmissä merkittävästi vuodessa. Koulutus tipahti peräti 16 prosenttiyksikköä.

Huoli sosiaalietuuksista otti ison loikan

Kaikki ei suomalaisillakaan ole hyvin. Demokratian toimivuuteen tyytyväisiä oli enää 64 prosenttia. Laskua viime kyselystä on yli kymmenen prosenttiyksikköä. Kaikkein tyytymättömimpiä siihen olivat yli 30-vuotiaat.

Meillä on siis myös huolia. Lähitulevaisuudessa ihmisiä huolettaa eniten vanhustenhoito ja terveyspalveluiden saatavuus.

Ida Sivonen uskoo monen ikätoverin jakavan hänen huolensa ympäristötuhoista ja sodasta.

Ilmastonmuutos huolettaa eniten juuri nuorimpia, mutta myös kaikkein vanhimpia suomalaisia. Koko väestössä huoli ilmastonmuutoksesta on kuitenkin vähentynyt sitten viime kyselyn. Nyt ilmastonmuutoksesta erittäin huolissaan olevia oli 27 prosenttia, 8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viimeksi.

Selvästi aiempaa enemmän huolta aiheuttavat etenkin muutokset sosiaalietuuksissa. Ero viime vuoteen on suuri. Peräti 46 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa niistä erittäin huolissaan. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut mittavasti sosiaaliturvaa.

Huolta aiheuttaa myös hintojen nousu. Viime vuonna hinnat nousivatkin vauhdilla.

Tee tässä välissä testi! Juttu jatkuu sen jälkeen.

Ida Sivosta huolettaa etenkin opiskelijoiden tilanne. Hän toivoo, että kaikilla olisi vastaisuudessakin mahdollisuus opiskella.

Ihmiset ovat myös aiempaa enemmän huolissaan muun muassa väkivallan ja levottomuuksien lisääntymisestä Suomessa. Kuluneen vuoden aikana julkisuudessa on puhuttu paljon muun muassa katujengeistä ja nuorisorikollisuuden lisääntymisestä.

Myös huoli maahanmuutosta on kasvanut siten, että 24 prosenttia suomalaisista on siitä erittäin huolissaan, kun viimeksi luku oli 18 prosenttia.

Omaa elämää koskevista huolista yksi on ylitse muiden: ihmisiä huolettaa eniten oma terveys. Vanhusten hoito ja terveydenhuolto huolettavat noin puolta suomalaisista, mutta ikääntyneitä vielä tätäkin enemmän: peräti kaksi kolmesta yli 60-vuotiaasta on huolissaan vanhusten hoidosta.

83-vuotiasta Vepsää elämän loppuvaiheen hoito ei huoleta; se tulee mikä on tullakseen.

Ylen teettämän Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tiedonkeruu toteutettiin maalis–huhtikuussa. Tutkimukseen osallistui yli 3 000 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2023.