Säästöt iskevät aikuisopiskelijoihin – ”Ammatin vaihtaminen ei ainakaan helpotu”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja

Opetusministeriö selvittää parhaillaan hallituksen kaavailemien leikkausten yksityiskohtia. Säästöt voivat tarkoittaa myös henkilöstön vähennyksiä Riveriassa.

Mies ja nainen seisovat työtilassa ja seuraavat robottikäden toimintaa.
Riverian rehtori Esa Karvinen ja Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä tutustuivat Riverian opetukseen. Opiskelijan ohjelmoima robotti esitteli taitojaan pingispallojen käsittelyssä. Kuva: Ilkka Ritvanen / Yle
Ilkka Ritvanen

Hallituksen aikomus leikata ammatillisesta koulutuksesta tulee näkymään erityisesti aikuiskoulutuksessa, sanoo Pohjois-Karjalassa ammatillista koulutusta järjestävän Riverian rehtori Esa Karvinen.

– Se tulee varmasti vaikuttamaan nimenomaan aikuiskoulutukseen eli ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin.

Sadan miljoonan säästö tarkoittaa Karvisen mukaan koko maassa noin 8300 opiskelijavuotta. Ministeriössä tehdään parhaillaan laskelmia siitä, miten säästövelvoite jakautuu koulutuksen järjestäjien välillä.

– Jos joudutaan leikkaaman koulutuksia, niin luonnollista on, että vaikutuksia voi olla myös henkilöstöön, Karvinen sanoo.

Hän myöntää, että hallituksen kehysriihessä päätetty säästötavoite hätkäytti.

– Se oli aika hurja tieto. Varsinkin se, että ainoastaan ammatillisesta koulutuksesta aiotaan säästää, herätti monenlaisia tuntemuksia.

Ammatin vaihtaminen vaikeutuu

Opettajien ammattijärjestö OAJ on laskenut, että säästö tarkoittaa noin 1 350 opettajan, 5 000 perustutkinnon tai 10 000 ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon karsimista.

Joensuussa torstaina vierailleen Opetushallituksen pääjohtajan Minna Kelhän mukaan OAJ:n laskelmat ovat oikeansuuntaisia. Hänen mukaansa suuri muutos on myös aikuiskoulutustuen lakkauttaminen.

– Ammatin vaihtaminen ei tästä ainakaan helpotu, hän sanoo.

Hallituksen tavoite on, että säästöt kohdistuisivat nimenomaan aikuisiin, joilla on jo tutkinto suoritettuna, ja vaikutukset ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin nuoriin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Hallitus on kuitenkin myös rajaamassa toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden 18 vuoteen nykyisen 20 vuoden sijaan. Muutos koskisi siis opiskelussa käytettäviä materiaaleja ja välineitä. Opetushallituksessa ei ole kuitenkaan tietoa siitä, mitä muutos tarkoittaa opiskelijalle käytännössä.

– Näyttää siltä, että koulutuksen järjestäjät päättävät miten se toteutetaan tai toteutetaanko sitä, Kelhä sanoo.

Suosittelemme