Tutkija Valko-Venäjän ja Lukašenkan villeistä väitteistä: Tarinoilla on tarkat tavoitteet

Valko-Venäjän presidentti Lukašenka höydyntää valkovenäläisten rauhankaipuuta erikoisella keinolla: uskottelemalla maan olevan hyökkäyksen kohteena.

Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukasenka kättelivät Pietarissa kesäkuussa 2022.
Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukasenka kättelivät Pietarissa kesäkuussa 2022. Kuva: Mikhail Metzel / EPA
Veikko Eromäki

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Moshes ei ylläty valkovenäläisviranomaisten väitteistä, joiden mukaan Liettuan maaperältä olisi tehty lennokkihyökkäys Valko-Venäjälle.

– Kaikki tämä tehdään, jotta presidentti Aljaksandr Lukašenka saa luotua tarinaa lännen hyökkäyksen kohteena olevasta Valko-Venäjästä.

Tarina palvelee useampaa tavoitetta.

– Valko-Venäjällä on presidentinvaalit ensi vuonna. Lukašenkan on säilytettävä julkikuvansa perustuslaillisen järjestyksen valvojana ja Valko-Venäjän rauhan takaajana, Moshes sanoo.

Lukašenka haluaa vaaleista uuden vahvistuksen kansansuosiolleen ja välttää minkäänlaisen protestoinnin.

Moshesin mukaan valkovenäläisten enemmistö haluaa tasan yhtä asiaa: rauhaa. Lukašenkan tarinassa valkovenäläisten rauhankaipuuta uhkaavat Nato ja länsimaat, joilta vain hän voi maata suojella.

Arkady Moshes
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Moshesin mukaan toisen maailmansodan rankasti runtelemat valkovenäläiset eroavat venäläisistä siinä, ettei kansaa kiehdo historialliset tarinat suurista sotavoitoista. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

– Lukašenkan lausunnot ovat toki epäjohdonmukaisia. Aikaisemmin hän on varoittanut maanpaossa olevien oppositiopoliitikkojen hyökkäävän Valko-Venäjään Puolasta ja Liettuasta konekivääreillä varustetuilla lava-autoilla, Moshes kertoo.

Lukašenka ja valkovenäläisjohto palvelevat viestinnällään myös maan tärkeintä liittolaista eli Vladimir Putinin Venäjää. Moshes arvioi Putinin olevan tyytyväinen Lukašenkan palvelukseen.

– Venäjä saa käyttää Valko-Venäjän alueita, ilmatilaa ja sotilastukikohtia miten haluaa Ukrainan-sodan tarpeisiinsa. Kremlin ei tarvitse miehittää Valko-Venäjää, sen tarvitsee vain kontrolloida maan johtoa, Moshes sanoo.

Moshesin arvion mukaan Venäjä ei tarvitse edes valkovenäläissotilaita. Kun Venäjällä on nyt tuoreimpien arvioiden mukaan Ukrainassa yhteensä noin 600 000 sotilasta, eivät Valko-Venäjän noin 10 000 taisteluvalmiin sotilaan joukot juuri kiinnosta.

– Venäjä löytää helposti 10 000 venäläistä, jotka se voi kouluttaa ja lähettää sotimaan, Moshes sanoo.

Tutkijan mukaan maiden välinen suhde onkin ollut hyvin vakaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kun yhtälöön lisätään Valko-Venäjän riippuvuus Venäjän taloudellisesta tuesta ja valkovenäläiskaupan riippuvuus venäläissatamista, ei Kremlin tarvitse pelätä yllätyksiä Lukašenkalta.

Maanpaossa olevaa oppositioliikettä Lukašenka voi pelotella näiden Valko-Venäjällä asuviin sukulaisiin kohdistetuilla, verhotuilla uhkauksilla.

– Lukašenka esitti näitä uhkauksia viimeksi tänään. Tämä on hirveää, eikä näiden uhkausten pitäisi onnistua ilman vastausta länneltä ja eurooppalaispoliitikoilta.

Suosittelemme