Sodankylässä asuva Rosa Kotanen, 32, sai Leviltä vakituisen työn vastaanottovirkailijana kesäkuun alusta alkaen. Hän on etsinyt Kittilän seudulta pitkäaikaista vuokra-asuntoa tuloksetta.
– Olen valmis ottamaan yksiön, kaksion tai kolmion, eikä ole väliä onko asunto kerros- tai rivitalossa. Ainoa kriteeri on, että se olisi vakituiseen asumiseen soveltuva, kalustamaton ja perussiisti.
Pieni Kittilän kunta on noussut Suomen elinvoimaisimpien kuntien joukkoon, mutta kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnassa se ei näy. Muuttovoittoisen kunnan ylijäämä oli viime vuonna yli 11 miljoonaa euroa. Silti alue kärsii huutavasta asuntopulasta.
Aluekehitysasiantuntija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä sanoo asuntotuotannon olevan akilleen kantapäänä useimmilla Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin kunnilla, jotka ovat kasvaneet erittäin nopeasti viime vuosien aikana.
– Kolarissa ja Inarissa on aika paljon samoja tunnuspiirteitä kuin Kittilässä.
Talousahdingosta vaurauteen
Kittilässä on tapahtunut valtava muutos. Kunta on ollut viime vuosikymmenien aikana vaikeassa talousahdingossa ja velkakierteessä, mutta nyt talous on vahvempi kuin koskaan.
– Vuonna 2015 olimme siinä tilanteessa, että vain veroprosentti oli alle maan keskiarvon. Se piti meitä pinnalla, muuten olisi tullut valtio kylään, Kittilän kunnanjohtaja Timo Kurula sanoo.
Viime vuosina kertynyttä ylijäämää Kittilän kunnalla on lähes 47 miljoonaa euroa.
Kittilä on konsulttiyrityksen luoman aluekehitysmittarin kokonaisindeksin perusteella Suomen kymmenen elinvoimaisimman kunnan joukossa.
EVP-indeksi on muodostettu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista poimittujen parinkymmenen elinvoimaan liittyvän muuttujan avulla. Muuttujat kertovat muun muassa alueiden talouden ja tulojen, yritystoiminnan ja työllisyyden kehityksestä.
Aluekehitysasiantuntija Timo Aro kertoo Kittilän elinvoimaisuutta selittävän kaksi isoa tekijää.
– Erittäin positiivinen työpaikkakehitys ja toisaalta kaivannais- ja matkailuteollisuuden voimakas nousu 10–15 viime vuoden aikana. Se on johtanut siihen, että väestönkehitys on positiivista.
Kittilä vetää uusia asukkaita Tunturi-Lappiin
Myös verotulojen kasvu kertoo reilun 6800 asukkaan Kittilän elinvoimaisuudesta. Kunnan kassaan kilahti viime vuonna yli 26 miljoonaa euroa verotuloja. Henkilöverojen lisäksi tuloihin sisältyvät yhteisö- ja kiinteistöverot.
– Muuttajat ovat olleet lapsiperheitä ja ovat tuoneet omat perheenjäsenensä mukanaan, mikä näkyy positiivisena kehityksenä, Timo Kurula sanoo.
Kunnanjohtaja arvioi kunnan onnistuneen etenkin elinkeinopalveluissa.
– Myös kiinteistökehitys, kaavoitus ja maankäyttö ovat tuottaneet tulosta. Olemme siihen investoineet aluksi paljon, ja se on tuonut paljon palvelualojen ja teollisuuden työpaikkoja.
Levin matkailualue, tonttimyynti ja Euroopan suurin kultakaivos ovat nostaneet Kittilän kukoistukseen siitä huolimatta, että kuntapäättäjät ovat kärsineet vakavasta luottamuspulasta.
Pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitettujen asuntojen puute on kuitenkin pullonkaulana Kittilän seudulla. Asuntopula näkyy etenkin Levin hiihtokeskuksen ympäristössä ja matkailualan työpaikkojen keskittymässä.
– Sirkassa Levin alueella yhtenä ongelmana on, että sinne rakennetut asunnot päätyvät lyhytvuokraukseen, Kittilän kunnanjohtaja Timo Kurula sanoo.
Kittilän kirkonkylään on rakenteilla uusia rivi- ja kerrostaloja. Kurula kertoo, että kunnan suunnitelmissa on kaavoittaa vakituiseen asutukseen varattua maata lisää Levillekin.
– Olemme takavuosina yrittäjien ja kunnan kesken sopineet yrittäjien ottavan vastuun vuokrattavista asunnoista, että taataan ympärivuotinen vuokratuotto.
Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille kysyntää
Kyselyjä kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tulee jatkuvasti, kertoo Kiinteistömaailma Levin kiinteistövälittäjä Niko Merikko. Monet haluaisivat tulla asumaan seudulle vakituisesti, mutta asuntojen puutteen lisäksi myös korkea hintataso karkottaa tulijoita.
Myös Rosa Kotanen on varautunut kasvaviin asumiskustannuksiin. Sodankylässä hän maksaa vuokraa pienestä yksiöstä 450 euroa kuukaudessa.
– Levillä/Kittilässä vuokra käytännössä tuplaantuu. Olen varautunut vuokran päälle tuleviin isoihin sähkölaskuihin ja pitkiin välimatkoihin autolla liikkuen. Se on hinta vakituisesta työstä.
Vakituisella työllä on hänelle iso merkitys: se tarkoittaa pysyvyyttä, varmuutta ja myös mahdollisuutta kehittyä matkailualan ammattilaisena. Kotanen työskentelee vappuun asti Pyhätunturilla hiihtokeskuksen välinevuokraamossa.
Hän toivoisi löytävänsä kodin Kittilän seudulta, ennen kuin uusi vakituinen työ alkaa kesäkuun alussa.
– Monenlaisia väliaikaisratkaisuja olen joutunut jo miettimään. Tällainen välitila on aika haastava.