Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on antanut Noora Rädylle neljän kuukauden ja Pasi Mustoselle kolmen kuukauden määräaikaisen kilpailukiellon.
Jääkiekkoliitto on määrännyt rangaistukset Mustoselle ja Rädylle Jääkiekkoliiton sääntöjen rikkomisesta. Kurinpitolautakunnan mukaan kumpikin on rikkonut kilpailusäännöissä kohtia, missä käsitellään eettisiä määräyksiä, erityisesti rehtiyttä ja vastuullisuutta koskevia alakohtia.
Kilpailukiellot astuvat voimaan, kun Räty tai Mustonen osallistuu Jääkiekkoliiton alaiseen toimintaan pelipassin tai toimitsijarekisteröinnin hankkimalla tai muulla tavalla liiton toimintaan sitoutumalla.
Pasi Mustosen pesti Naisleijonien päävalmentajana päättyi Pekingin olympialaisiin helmikuussa 2022, eikä hän ole sen jälkeen valmentanut. Noora Räty pelasi edellisen kerran kaudella 2022–2023 HPK:n paidassa Suomessa pääsarjaa.
Viittä muuta Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen entistä pelaajaa kohtaan esitetyt rangaistusvaatimukset on hylätty.
Kuusi naisten maajoukkueen entistä pelaajaa väitti Naisleijonien entisen päävalmentajan Pasi Mustosen käyttäytyneen vuosien ajan heitä kohtaan epäasiallisesti.
Mustonen puolestaan syytti pelaajia perättömästä ilmiannosta ja kiisti kaikki pelaajien väitteet epäasiallisesta käytöksestä.
Tästä Pasi Mustosta rangaistiin
Kurinpitolautakunnan mukaan Mustosen on katsottu rikkoneen kilpailusääntöjä, kun hän kommentoi medialle Rädyn kieltäytymistä syksyn MM-kisoista 2021. Kurinpitovaliokunnan päätöksessä viitataan siihen, kuinka Mustonen kuvaili MTV:lle Noora Rädyn rikkoneen ”opetusministeriön lainsäädäntöä”, kun Räty kieltäytyi lähtemästä elokuussa 2021 MM-kisoihin vedoten työkiireisiin.
Mustosen mielestä 10 000 euron urheilija-apurahaa saaneiden olisi pitänyt olla aina maajoukkueen käytössä. Samassa MTV:n jutussa opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Kari Niemi–Nikkola korosti, että lainsäädäntöä asiaan liittyen ei ole olemassa.
Lisäksi kurinpitovaliokunnan päätöksessä perustellaan rangaistusta Mustosen haastattelulla Ilta-Sanomille. Mustonen kertoi Ilta-Sanomille lukeneensa Rädyn kieltäytymisestä Ilta-Sanomista, mutta kurinpitovaliokunnan päätöksen mukaan Räty on ilmoittanut Mustoselle syyn poisjäännistään.
Kurinpitovaliokunnan mukaan yksin apurahalausunnosta tulisi määrätä alle kolmen kuukauden määräaikainen kilpailukielto huomioiden lausuman potentiaalinen vahingollisuus.
Ilta-Sanomien haastattelussa esitettyjen harhaanjohtavien lausuntojen myötä kokoonpano määräsi yhteensä kolmen kuukauden kilpailukiellon. Lieventävänä seikkana ovat olleet Mustosen pahoittelut aiemmin. Ankaroittava seikka on ollut asema maajoukkueen päävalmentajana, jolloin hänellä on korostunut velvollisuus puhua paikkansapitävästi julkisuudessa.
Mustosen väitetystä epäasiallisesta käytöksestä ei kurinpitovaliokunnan mukaan saatu päteviä näyttöjä.
Tästä Noora Rätyä rangaistiin
Noora Rädyn rangaistus tulee siitä, miten Räty on pyrkinyt vaikuttamaan Pasi Mustosen asemaan Naisleijonien päävalmentajana. Hän oli vienyt asiaa aktiivisesti eteenpäin ja kerännyt muilta pelaajilta kirjeitä Mustosen toiminnasta.
Alun perin tarkoituksena oli viedä epäasialliseksi koettua Mustosen käytöstä eteenpäin Pekingin olympialaisten jälkeen. Rätyä ei valittu Pekingin olympialaisiin.
Kurinpitolautakunta katsoo tässä valossa selvitetyn, että asian eteenpäin viemisen motiivina ennen olympialaisia on ollut Rädyn osalta vähintään osittain henkilökohtainen kosto Mustosta kohtaan.
Asiassa kuultujen henkilöiden kuulemisessa on tullut ilmi, että asia on aiheuttanut joukkueen sisällä merkittävää turbulenssia, joka on vaikuttanut haitallisesti joukkueen suoritukseen olympialaisissa.
Rangaistusta Rädylle mitattaessa kokoonpano kiinnittää huomiota lieventävänä siihen seikkaan, että Rädyn menettelyn taustalla on ollut moitittavan motiivin lisäksi myös hyväksyttävät tarkoitusperät.
Rangaistusta ankaroittavina seikkoina kokoonpano kiinnittää huomiota siihen, että Rädyn on hänen omassakin kuulemisessaan esille tuomien seikkojen perusteella täytynyt ymmärtää, että hänen menettelynsä saattaa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa myös muille henkilöille kuin Mustoselle.
Miten osapuolet kommentoivat asiaa?
Pelaajien puolesta asiaa kommentoi Yle Urheilulle asianajaja Matti Huhtamäki. Hänen mukaansa Räty ja muut asianomistajat pohtivat vielä tulevia ratkaisujaan kurinpitolautakunnan päätöksestä. Noora Räty kommentoi kurinpitovaliokunnan päätöstä perjantaina sosiaalisessa mediassa. Hän harkitsee asiasta valittamista.
Asianomistajat ovat tyytyväisiä, että kurinpitolautakunta vahvisti Mustosen toimineen epäasiallisesti vastoin häntä sitoneita Jääkiekkoliiton normeja. Sen sijaan he ovat pettyneitä, että Noora Rädyn katsottiin rikkoneen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä.
– Kurinpitovaliokunnan Rätyyn kohdistuva rangaistus vaikuttaa tarkoitushakuiselta yritykseltä estää pelaajia keräämästä, tai vähintään olla kannustamatta pelaajia keräämään, tietoja heihin tai muihin pelaajiin kohdistuneesta mahdollisesti epäasiallisesta toiminnasta. Käytännössä Jääkiekkoliiton pitäisi toimia päinvastoin, jotta epäasiallinen käyttäytyminen kitkettäisiin sen toiminnasta, Huhtamäki sanoo.
Rädyn mielestä hänen toimintansa kutsuminen kilpailusääntöjen vastaiseksi ei ole perusteltua.
– Siinä on selvästi vaikuttimena Jääkiekkoliiton halu rangaista minua siitä, että vein pelaajien huolia eteenpäin. Entistä pelaajaa on rangaistu siitä, että hän haluaa puuttua epäasialliseen käytökseen urheilussa turvatakseen jatkossa urheilijoille turvallisemman ympäristön, Räty kirjoittaa.
– Jääkiekkoliitto välittää urheilijoille viestin, että jatkossa kannattaa vain hiljaisesti hyväksyä epäasiallinen käytös urheilussa, koska jos puutut siihen, voit saada itse rangaistuksen.
– Päätös kertoo, että päävalmentaja on todistetusti toiminut epäasiallisesti, mutta koska olin tuomassa tätä esille, sain itse vielä isomman rangaistuksen. Millainen vaikutus tällä tulee olemaan urheilijan mielenterveydelle?
Pasi Mustonen kommentoi päätöstä tiedotusvälineille lähettämällään tiedotteella. Mustosen mukaan prosessissa oli vain häviäjiä ja siitä muodostui synkkä osa suomalaisen jääkiekon historiaa.
Mustonen kokee, että vaativallakin valmentajalla on oltava oikeus työskennellä ammatissaan tulematta vainotuksi tai kiusatuksi.
– Valmentaja ei voi olla urheilun lainsuojaton, eikä vaativaa valmennusta huippu-urheilussa saa kriminalisoida. Urheilu ei ole olemassa ainoastaan urheilijoita varten. Tällä hetkellä valmentajilla ei ole mitään oikeuksia. Urheiluoikeudelliset käytänteet tekevät valmentajista vapaata riistaa, Mustonen kirjoittaa.
Näin tapaus eteni
Suomen Jääkiekkoilijat ry (SJRY) oli toimittanut saman vuoden tammikuussa 2022 Jääkiekkoliitolle kuudentoista Naisleijonien pelaajan anonyymit kertomukset Mustosen epäasiallisesta käytöksestä.
Tapauksen käsittely alkoi virallisesti lokakuussa 2022. Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen esitti Suomen urheilun eettiselle keskukselle (Suek) asiaa tutkittavaksi. Suekin tutkittavaksi tulivat lopulta kuuden pelaajan väitteet Mustosen epäasiallisesta käytöksestä.
Suek ehdotti kuuden pelaajan ja Mustosen kiistaan ratkaisuksi ulkopuolisen sovittelijan johtamaa sovittelumenettelyä. Ensin sekä Mustonen että pelaajat ilmoittivat suostuvansa tähän, mutta pelaajat kuitenkin kokivat, ettei sovittelu edistäisi asian tutkimista. Pelaajat halusivat selvittää perusteellisesti, minkälainen käytös on hyväksyttävää ja minkälainen ei.
Tämän jälkeen Mustonen teki kuudesta pelaajasta oman ilmoituksensa Suekille. Mustosen mukaan pelaajat olivat julkisesti halventaneet ja kiusanneet häntä.
Suek sai oman raporttinsa valmiiksi helmikuussa 2023, jonka jälkeen asia siirtyi Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan ratkaistavaksi.
Päivitetty juttua kello 19.32: Lisätty Noora Rädyn Instagram-kommentteja.