Digitaalisista palveluista toivotaan pelastajaa työvoimapulasta ja rahan puutteesta kärsivälle sotealalle. Päijät-Hämeessä on nyt tasan vuoden verran käytetty digiklinikkapalvelua.
Päijät-Sote-sovelluksessa on hoidettu yli 80 000 asiointia ja niistä 84 prosenttia on ratkennut ilman tarvetta fyysiselle käynnille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue esitteli ensimmäisen vuoden kokemuksiaan infossa, ja tulokset ovat valtaosin positiivisia.
Päijät-Sote on Suomen suurin digiklinikka. Rekisteröityneitä käyttäjiä on yli 52 000, mikä on miltei 30 prosenttia päijäthämäläisistä.
Osa asioi myös lastensa tai muiden läheistensä puolesta, joten sovelluksesta hyötyy useampi kuin joka kolmas päijäthämäläinen.
Alle 9-vuotiaan asioilla on jo nyt 15 prosenttia digipalvelun käyttäjistä, ja näin suuri määrä on yllättänyt palveluntarjoajan.
Digiasioinnin osuutta voidaan kasvattaa
Digiklinikkakäyntejä tutkittaessa selvisi, että ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan säästää huomattavia summia.
– Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue säästi digiasioinnilla vuonna 2023 noin 2,6 miljoonaa euroa.
Digiklinikkapalvelusta vastaa koko alueella Harjun terveys. Harjun terveys vastaa myös Lahden, Kärkölän, Iitin ja Hartolan perustason sote-keskuspalveluista.
Näissä Harjun terveyden tuottamissa palveluissa digiasioinnin osuus on 21 prosenttia. Koko hyvinvointialueella digiasioinnin osuus on kuusi prosenttia, eli potentiaalia olisi huomattavasti enempäänkin.
Mikäli osuutta koko alueella nostettaisiin samalle tasolle kuin missä Harjun terveys on, toisi se useiden miljoonien eurojen säästöjä, arvioidaan Harjun terveydestä. Laskelmien mukaan säästöpotentiaali hyvinvointialueelle olisi noin 20 miljoonaa euroa.
Etuja ja haittoja
Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä etenkin siihen, että fyysinen tarve käydä vastaanotolla on rutiiniasioissa poistunut. Kuumeinen lapsi saa avun kotisohvalle kännykkäsovelluksen kautta. Samalla henkilökuntaa vapautui fyysiseen potilastyöhön.
– Digikäyntien avulla olemme pystyneet vapauttamaan ammattilaisia auttamaan lähipalveluissa heitä, jotka niitä tarvitsevat, tai jotka eivät pysty asioimaan sähköisissä kanavissa, kertoo Harjun terveyden toimitusjohtaja Petja Orre.
Orre myöntää, että palvelu on saanut myös kritiikkiä. Eniten sitä on tullut vasteajasta, eli siitä miten kauan asiakas joutuu odottamaan ammattilaisen puheille pääsyä. Tässä tulee esiin reaalimaailman ja verkon ero.
Vartin jonottaminen terveyskeskuksen aulassa mielletään lyhyeksi ajaksi. Sen sijaan verkossa yli 15 minuuttia kestänyt odotus koetaan pitkänä, ja se saa kritiikkiä.
Jonkin verran kritiikkiä on saanut myös kirjautuminen, mikä koetaan vahvan tunnistautumisen takia vaikeaksi. Tietohallintojohtaja Teemu Mäkelän mukaan myös käyttö koetaan hankalaksi.
– Päijät-Sotea käytetään useimmiten vain 1-2 kertaa vuodessa. Käyttäjä ehtii unohtaa, mikä on sovelluksen logiikka, ja mitä löytyy mistäkin kohtaa.
Työnkuva monipuolistuu, mutta vaikeutuu
Työntekijöiden näkökulmasta kulunut vuosi digiklinikan kanssa on tuonut monipuolisuutta toimenkuvaan sekä etätyömahdollisuuden.
Digitiimin työtyytyväisyys on aavistuksen korkeampi kuin kivijalkatyössä olevilla kollegoilla. Digiklinikalla työskentely on vaativaa. Sitä tekevät vain kokeneemmat terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on kokemusta myös fyysisestä potilastyöstä pidemmältä ajalta.
Yleensä digiklinikkavuoroja tehdään rasittavuuden takia vain kolme viikossa, ja sen jälkeen siirrytään muihin tehtäviin. Työntekijät ovat kehuneet sovelluksen toimivuutta: sen on sanottu olevan huomattavasti selkeämpi käyttää kuin muiden terveydenhuollon sähköisten työkalujen.