Ammatti-urheilussa puhutaan entistä avoimemmin urheilun ulkopuolisen elämän jaksamisesta ja arjessa selviämisestä, sanoo Kuopion alueen urheiluakatemian sertifioitu psyykkinen valmentaja Sami Tapaninen.
Tapanisen mukaan erityisesti kilpaurheiluun on pitkään liittynyt pärjäämisen kulttuuri, jossa avun pyytäminen on tulkittu heikkouden merkiksi.
– Urheilukulttuuri on muuttumassa pienin askelin parempaan suuntaan, mutta edelleen monet voivat kokea tietynlaista häpeää, onko huono tai epäonnistunut. Että se on heikkoutta, jos esimerkiksi itkee.
Kuopion urheiluakatemia on alueellinen huippu-urheiluverkosto, joka mahdollistaa urheilun ja opiskelun yhdistämisen sekä tukee urheilijoita myös muilla elämän osa-alueilla. Akatemia toimii osana Suomen olympiakomitean koordinoimaa urheiluakatemiaohjelmaa.
Tapanisen mukaan urheilijan ja valmentajan tukena pyritään toimimaan ennaltaehkäisevästi siten, ettei suurempia haasteita pääse kasaantumaan.
– Tarkoitus on olla matalalla kynnyksellä tavoitettavissa ja ohjaamassa tarvittaessa esimerkiksi psykologin palveluiden ääreen.
Julkiset avautumiset vievät urheilua terveempään suuntaan
Ammattiurheilun aiheuttamista henkisistä haasteista ovat kertoneet esimerkiksi jääkiekkoilija Patrik Laine ja seitsenottelija Maria Huntington.
Tapaninen uskoo huippu-urheilijoiden julkisten avautumisten vievän urheilukulttuurin kehitystä parempaan suuntaan ja madaltavan kynnystä pyytää apua.
Urheilijat voivat olla jatkuvan arvostelun kohteena paitsi urheilusuorituksen myös fyysisen kunnon ja ulkonäön takia.
– Urheilu ei ole erillinen linnake mistään yhteiskunnasta tai tämän hetken arjesta. Urheilija on aina ensimmäisenä kuitenkin ihminen, ja sitten sen jälkeen tulee se urheilija siinä.
Valmentajien koulutuksessa panostetaan hyvinvointiin
Tapanisen mukaan vanhanaikainen mielikuva kentän laidalla huutavasta valmentajasta on muuttumassa ihmisläheisemmäksi, mutta silti urheilijalla voi olla suuri kynnys kertoa omista haasteistaan valmentajalle.
– Koko urheilun kentässä valmentajakoulutuksessa on alettu panostamaan psyykkiseen puoleen ja hyvinvointiin. Pyritään antamaan neuvoja ja välineitä siihen, miten urheilijoita kohdataan ja autetaan matalalla kynnyksellä.
Urheilijoiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että joukkueessa tai kentällä on turvallista olla. Tätä varten on myös lisätty erilaisia kanavia ilmoittaa epäasianmukaisesta kohtelusta, kuten Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke Et ole yksin. Hankkeen päämääränä on ennaltaehkäistä ja vähentää kiusaamista sekä seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksia urheilussa.
Suomen olympiakomitea järjestää myös vastuullinen valmentaja -koulutusta, jossa valmentajia opastetaan henkisesti ja sosiaalisesti turvallisen toimintaympäristön kehittämiseen.
