Veikkauksella on ollut Suomessa rahapelien monopoli viime vuosina vain nimellisesti.
Pelaajat ovat jo pitkään syytäneet valtavia summia verkossa toimiville kansainvälisille peliyhtiöille.
– Arvioimme mukaan Suomen monopolin ulkopuolelle valuu vuosittain noin 600 miljoonaa euroa pelituottoja, sanoo pelialan eurooppalaisia yhtiöitä edustavan Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja Mika Kuismanen.
Tämä tarkoittaa, että yli puolet suomalaisten nettikasinoihin ja vedonlyöntiin verkossa laittamista pelieuroista menee ulkomaisille toimijoille. Luvut ovat eri lähteisiin perustuvia arvioita.
Suuren hetken eli rahapelimarkkinoiden avaamisen on tarkoitus koittaa hallitusohjelman mukaan vuoden 2026 alussa.
Lähtökohta on, että kilpailulle vapautettaisiin verkossa tapahtuva vedonlyönti ja kasinopelaaminen.
Lottokansan suosikkipelit jäisivät näin valtionyhtiö Veikkaukselle, jonka sisälle on tarkoitus muodostaa kaksi eri yhtiötä. Toinen hoitaisi yksinoikeudella pyöritettäviä pelejä ja toinen yhtiö toimisi kilpailuilla markkinoilla.
Pelieurot halutaan kontrolliin
Rahapeliuudistuksen keskeinen tavoite on kanavoida pelieurot yhtiöille, joilla on lisenssi toimia Suomen markkinoilla. Samalla pelihaittojen ehkäisyä olisi helpompi valvoa.
Järjestelmässä alan lisensoidut toimijat olisivat viranomaisten tarkassa valvonnassa ja maksaisivat pelituotoistaan veroja Suomeen.
Esimerkkiä antavat erityisesti Ruotsi ja Tanska. Tanskassa rahapelimarkkinoita avattiin kilpailulle vuonna 2012 ja Ruotsissa 2019.
Tanskassa asiassa on onnistuttu, sillä peleistä jopa 90 prosenttia pelataan lisenssinhaltijoiden kautta.
Lisenssinhaltijan on sitouduttava paitsi maksamaan pelituotoista veroa, myös noudattamaan parhaillaan valmisteltavia muita lisenssiehtoja.
Pelaajien näkökulmasta kilpailun avaaminen tarkoittaa todennäköisesti parempia peliehtoja kuin mihin monopolijärjestelmässä on totuttu. Käytännössä palautusprosentit ja vedonlyöntikertoimet kasvavat.
Kiinnostaako Suomen pelimarkkina?
Suomi on rahapeliyhtiöiden näkökulmasta houkutteleva kohde. Pelituottoa syntyy vuodessa vähintään 1,5 miljardia euroa, josta jo nyt noin kolmasosa menee ulkomaisille verkkopeliyhtiöille.
Suuri vetovoimatekijä on, että Suomessa on erittäin kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri. Peliyhtiöiden on helppo ratkaista esimerkiksi pelaajan tunnistautumiseen liittyvät asiat ja valvoa riskipelaamista.
Lopulta kiinnostuksen Suomea kohtaan määrittelee se, kuinka hyvää tulosta täällä voi tehdä. Käytännössä kyse on siitä, kuinka suuren veron peliyhtiöt joutuvat pelituotoistaan maksamaan.
Esimerkiksi Ruotsissa on aloitettu markkinoiden avaamisen jälkeen 18 prosentin verotasolla, joka on kansainvälisesti varsin maltillinen. Heinäkuusta lähtien veroa on esitetty nostettavaksi 22 prosenttiin.
Hallitusohjelma ei ota kantaa siihen, miten kilpailulle vapautuvaa rahapelitoimintaa pitäisi jatkossa verottaa. Veikkauksen maksama arpajaisveron määrä on nyt 12 prosenttia.
Rahapelialan edunvalvoja uskoo, että Suomen markkinoille tulee iso määrä toimijoita, mikäli uusi laki mahdollistaa kannattavan toiminnan.
– Suomesta ovat kiinnostuneet aika lailla samat tahot, jotka toimivat tällä hetkellä Ruotsissa ja Tanskassa. Arvioisin, että vedonlyönti- ja kasinopeleissä voisi olla Suomessa jatkossa kuutisenkymmentä toimijaa, sanoo Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja Mika Kuismanen.