Valtion koirarekisteristä on noussut hurja poru koiraharrastajien parissa, eikä keskustelu tunnu laantuvan. Kiihkeimmät vastustajat ovat lähettäneet rekisteristä vastaavan Ruokaviraston työntekijöille jopa kehotuksia tappaa itsensä.
Erityisasiantuntija Terhi Simonen-Jokinen kertoo, että kaikkiaan virastoon on tullut viralliseen koirarekisteriin liittyviä asiakaspalautteita pari tuhatta.
Yle puolestaan uutisoi viime viikolla aluehallintoviraston tarkastavan koiranäyttelyyn osallistujien kuulumista valtion koirarekisteriin.
Juttuun tuli puolessa puolessa vuorokaudessa lähes 400 kommenttia, joten päätimme kysellä kokemuksia koirarekisteristä tarkemmin. Vastauksia tuli vuorokaudessa lähes 750.
Tässä jutussa haastattelemme vastanneista kahta ja kysymme viestinnän asiantuntijalta, miksi asiasta on paisunut tällainen jupakka.
Puolesta ja vastaan
Suuri osa kokemuksiaan kertoneista suhtautui kriittisesti valtion koirarekisteriin.
Vastaajista löytyi myös kuitenkin myös niitä, jotka ovat ilmoittaneet koiransa rekisteriin, ja jotka eivät pidä hanketta epäonnistuneena. Yksi heistä on iittalalainen Pia Käki.
– Katsastan autoni ja nuohoojakin meillä käy, ja koirat kuuluu tähän viralliseen rekisteriin. Minun mielestäni asia on niin, että kun valtiovalta säätää lakeja ja asetuksia, niitä tehdään yhteiskunnan turvaamiseksi ja yksilön hyvinvoinniksi, Käki summaa.
Oululainen Ulla Henriksson taas kertoo rekisteröivänsä koirat virallisesti vasta pakon edessä. Hän ajattelee, että jos tarkastus osuu kohdalle koiratapahtumassa ja valvontamaksu tulee maksettavaksi niin se on vain maksettava.
– Ihmettelen sitä, että nyt on alettu valvomaan Kennelliittoon rekisteröityjä koiria näyttelyiden kautta. Onko siinä mitään järkeä? Niistä koirista on olemassa kaikki mahdollinen tieto, Henriksson summaa.
Henrikssonin vastustus on periaatteellista, kuten monilla muillakin vastanneista. Hän kokee, ettei pentutehtailu lopu tämän rekisterin kautta.
Henriksson toivoo, että jatkossa Kennelliiton ja virallinen rekisteri keskustelisivat keskenään. Tulevaisuudessa se voi olla mahdollista, mutta Ruokaviraston mukaan siihen menee aikaa.
Mistä kohu tuli?
Koirarekisteriin ilmoittaminen sähköisesti maksaa 10 euroa, postitse hinta on 19 euroa. Hinta on pieni verrattuna muihin koiraharrastuksen kuluihin. Miksi siis iso kohu?
Tekir Oy:n viestintäkonsultti Harri Saukkomaa sanoo, että usein viestintäkriisit syntyvät niin sanotusti pienistä asioista. Saukkomaan mielestä osa kohusta on voinut johtua siitä, että ihmiset ajattelevat, että he määräävät itse omasta koirastaan.
– Ei tämä voi johtua siitä kymmenestä eurosta. Tässä on paljon tunnetta mukana. Somessa on myös kilpailtu siitä, kuka löytää aukkoja ilmoittautumisjärjestelmässä.
Osin kyseessä Saukkomaan mukaan voi olla vaaraton tapa vastustaa virallista vallankäyttöä tai valtiota.
– Yhteiskunnassa on juuri nyt paljon polarisoitumista. Tämä on rauhallinen ja turvallinen kanava purkaa sitä tunnetta. Tässä mielessä Ruokavirasto toimii osittain sijaiskärsijänä, Saukkomaa miettii.
Saukkomaan mielestä kaupallisella toimijalla voisi olla helpompaa vastata tiukkaan vastustukseen esimerkiksi rekisteröintiin liitetyillä asiakaseduilla tai tunnepitoisella markkinoinnilla. Valtion toimija taas pitäytyy asialinjassa.
Siinä Ruokavirasto on onnistunut hyvin.
– Ruokaviraston viestintä on ollut rauhallista, Saukkomaa sanoo.
Saukkomaa muistuttaa, että kansalaisella on oikeus arvioida valtiota ja sen toimia kriittisestikin. Mutta loppuuko kohu?
– Kaikki kohut ja mainekriisit loppuvat joskus, hän summaa.