Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n ja suurten hiihtomaiden kiista kansallisille liitoille olennaisesta media- ja markkinointisopimuksesta jatkuu.
FIS haluaa puheenjohtajansa Johan Eliaschin johdolla koota kansalliset hiihtoliitot saman sateenvarjon alle ja olla kirstunvartijan paikalla suksilajien rahanjaossa. Tähän saakka kansalliset liitot ovat neuvotelleet maailmancupin kisoja koskevan media- ja markkinointisopimuksensa itse suoraan mediajättien kanssa.
Viime heinäkuussa Eliasch ilmoitti kaikkien yllätykseksi, että uusi keskitetty sopimus on valmis. Suuret hiihtomaat tulistuivat, sillä Eliasch vain lupasi rahaa vailla todisteita.
Pohjoismaiset yleisradioyhtiöt Yle, SVT ja NRK ovat yhdessä avanneet talviurheilupiirejä ravistelevaa konfliktia viime kuukausina. Valtataistelussa on yhtenä osapuolena FIS ja toisena suuret eurooppalaiset hiihtomaat, jotka ovat muodostaneet Snowflake-nimisen liittouman.
Saaga sai perjantaina uuden käänteen, kun FIS:n hallitus antoi keskitetylle mediasopimukselle vihreää valoa.
Tämänpäiväisessä kokouksessaan FIS:n hallitus on äänestänyt keskitetyn sopimuksen puolesta ja tasoittanut tietä allekirjoittaa yksinoikeussopimus mediayhtiö Infrontin kanssa, FIS kertoi tiedotteessaan.
Osa hallituksen jäsenistä vahvistaa, että mediasopimus ja sen sisältö olivat käsiteltävien aiheiden listalla. Sen sijaan äänestys aiheesta tuli täysin puskista.
– Saimme asiasta tiedon vasta kokouksen aikana, ruotsalainen hallituksen jäsen Mats Årjes kertoi.
Yllätyksellisyyden lisäksi päätös keskitetyn mediasopimuksen hyväksymisestä toteutettiin suljettuna äänestyksenä. Hallituksen jäsenet eivät siis tienneet, kuka äänesti ja miten.
Årjesin mukaan suljettu äänestys on ollut FIS:n toimintatapa ainoastaan silloin, kun hallitus valitsee MM-kisojen järjestäjiä.
– En ole ollut mukana tällaisessa aiemmin – ja olen ollut hallituksessa sentään 14 vuotta, Årjes sanoi.
Ruotsalaispäättäjä sai tukea norjalaiselta FIS:n hallituksen jäseneltä Erik Rösteltä.
– Tämä tuli vailla mitään valmistelua, Röste sanoi.
FIS:n varapuheenjohtajat Roman Kumpost ja Martti Uusitalo kieltäytyivät kommentoimasta äänestystä. Puheenjohtaja Eliasch ei ole vastannut yhteydenottoon.
Isot panokset
Mediasopimuksia koskevassa kiistassa puhutaan kansallisten liittojen vinkkelistä elintärkeistä asioista.
Sopimukset eivät ole julkista tietoa. Yle Urheilun tietojen mukaan Suomen Hiihtoliiton ja mediayhtiö Infrontin sopimus maailmancupin kisoista tuo Hiihtoliitolle noin 3–3,5 miljoonaa euroa kaudessa. Summa on noin puolet Hiihtoliiton budjetista.
Snowflake-maat eli Saksa, Itävalta, Sveitsi, Italia, Slovenia, Norja, Ruotsi ja Suomi eivät ole keskitettyä sopimusta vastaan. Maat haluavat riittävät takuut, että uusi sopimus tuo niille enemmän rahaa kuin nykyinen. FIS ei ole pystynyt vakuuttaamaan Snowflake-maita.
Tästä syystä Snowflake-maat ovat valmistelleet omaa keskitettyä sopimustaan ja väläyttäneet vaihtoehtona jopa omaa kilpailusarjaansa. Snowflake on ollut koossa vuoden 2022 lokakuusta. Helmikuussa eli lähes puolitoista vuotta myöhemmin Eliasch ja FIS:n ylimmät pomot suostuivat istumaan maiden kanssa samaan neuvottelupöytään.
Sveitsin hiihtoliiton markkinointipäällikön Diego Zügerin mukaan neuvotteluyhteys koki vastikään takaiskun.
– Olemme yllättyneitä FIS:n viimeisimmästä ulostulosta. Puheenjohtaja (Eliasch) keskeytti neuvottelut kanssamme viime viikolla. Se on sääli, sillä meillä on esittää oma versiomme keskitetystä sopimuksesta, joka toisi kaikille lisää resursseja, Züger viestitti.
”Vahingoittaa lajiamme”
Riidan ytimessä on epätietoisuus toimivaltuuksista. Hallituslähteiden mukaan FIS on valmis menemään oikeuteen saadakseen maailmancupin media- ja markkinointioikeudet liitoilta itselleen.
Maat taas katsovat, että tämän kokoluokan päätös on käsiteltävä ylintä päätösvaltaa käyttävässä FIS:n kongressissa. Se järjestetään kerran vuodessa, tällä kertaa Islannin Reykjavikissa kesäkuun alussa.
Zügerin mukaan Snowflake-maat eivät myöskään sulje pois oikeustoimien mahdollisuutta.
Itävallan hiihtoliiton toiminnanjohtaja Christian Scherer ja Norjan hiihtoliiton toiminnanjohtaja Arne Baumann kertoivat konsultoivansa lakiasiantuntijoitaan.
– Tämä tuorein käänne vahingoittaa lajiamme, Züger kuvaili.