Länsiradalla eli Turun tunnin junalla olisi toteutuessaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, selviää Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksesta.
Valtioneuvoston rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin nopean junayhteyden pendelöintivaikutuksia. Tutkimuksen mukaan Länsirata lisäisi pendelöintiä arviolta 1 300 henkilöllä, joista suurin osuus suuntautuisi Helsinkiin ja Espooseen.
Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin Länsiradan pendelöintivaikutuksia Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen ja valtatie 1:n pendelöintivaikutusten pohjalta.
– Tulostemme perusteella matka-ajan aleneminen prosentilla lisää pendelöintiä noin puolella prosentilla, sanoo tutkimuksesta vastannut Turun yliopiston taloustieteen professori Timo Kuosmanen tiedotteessa.
Hankkeessa pendelöinnillä viitataan säännöllisesti tapahtuvaan asuin- ja työpaikan välisen työmatkaliikenteeseen.
Merkittäviä taloudellisia vaikutuksia
Tutkimuksen mukaan nopea junayhteys edistäisi työvoiman ja tarjonnan yhteensopivuutta. Länsiradalla olisi tutkimuksen mukaan suuri merkitys etenkin työttömien työllistämisessä.
Lisääntyvä pendelöinti kasvattaisi palkkasummaa noin 11 miljoonalla eurolla vuodessa. Arvonlisäystä Länsirata toisi tutkimuksen mukaan noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
– Jopa 90 prosenttia pendelöinnin hyödyistä saataisiin työttömien työllistymisen kautta. Ainoastaan 10 prosenttia pendelöintihyödyistä kertyisi työpaikkaa vaihtavien tuottavuushyötyjen kautta, arvioi professori Kuosmanen tiedotteessa.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka toteutuneiden liikennehankkeiden pendelöintivaikutuksia voidaan arvioida Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla ja kuinka saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden pendelöintivaikutusten arvioinnissa.
Länsirata oy arvioi joulukuussa 2023, että koko Turku–Helsinki-välin rakentamisen kustannukset olisivat 2,8–3,0 miljardia euroa.
Petteri Orpon hallitus on kertonut olevansa sitoutunut aloittamaan Länsiradan rakentamisen.
Alun perin kustannukset olivat määrä jakaa niin, että kunnat maksaisivat ratahankkeesta 49 prosenttia ja valtio 51 prosenttia. Turku ja Espoo ovat vaatineet, että kuntien rahoitusosuutta pienennetään kuntatalouden heikon tilan vuoksi ja valtion osuutta hankkeessa kasvatetaan.
Artikkeliin lisätty taustatietoa Länsiradan kustannuksista 30.4. klo 9:14