Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) näkee Finest Future -hankkeessa useita ongelmia.
Finest Future on Slushista ja Angry Birdsistä tutun Peter Vesterbackan vuonna 2020 aloittama hanke. Se myy ulkomaisille nuorille kielikursseja ja välittää heitä opiskelijoiksi ammattikouluihin tai lukioihin.
Vesterbacka on ollut huolissaan Suomen osaajapulasta ja tavoittelee 15 000 ulkomaista opiskelijaa maahan asiaa ratkaisemaan.
Ministeri Henrikssonin mukaan ensimmäinen ongelma on siinä, että Suomeen saapuu alaikäisiä opiskelijoita ilman tukiverkostoja.
– He ovat 15–16-vuotiaita Suomeen tullessaan. Siihen sisältyy merkittäviä riskejä, kun he saapuvat Suomeen ilman huoltajiaan tai perheitään. Huoltajien puuttuessa ei ole selkeää vastuutahoa Suomessa, joka huolehtisi heistä, jos tulee ongelmia, Henriksson kommentoi sähköpostitse Ylelle.
Veronmaksajien rahoilla
Ministerin mukaan ei ole kestävää, että veronmaksajat ”käytännössä maksaisivat tuhansien ulkomaalaisten opiskelijoiden lukiokoulutuksen”.
– On varmasti syytä pohtia, tulisiko lukiokoulutuksen olla tulevaisuudessa maksullinen EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen jakaa näkemyksen.
On pääteltävissä, että ministeriön ja Peter Vesterbackan keskinäinen suhde on ollut pitkään vaikea. Vesterbackan mukaan ministeriö vihaa yrittäjyyttä, ministeriössä tunnutaan taas olevan väsyneitä yrittäjän usein tulisieluiseksi koettuun palautteeseen.
Lempinen suostuu kommentoimaan aihetta lyhyesti.
– Ministeriö ei ole ollut edistämässä minkään maalaisten tuloa Suomeen ja suomalaisten veronmaksajien maksamaan lukiokoulutukseen.
Kustannukset kasvaisivat
Vesterbackan mukaan ministeriön vihamielinen suhde yrittäjyyttä kohtaan alkoi Krista Kiurun (sd.) ministerikaudella, jolloin Anita Lehikoinen oli kansliapäällikkönä.
Lehikoinen on edelleen samassa virassa.
– Kansliapäällikkö Anita Lehikoisella ei ole asiaan lisättävää, vastataan kommenttipyyntöön kansliapäällikön esikunnasta.
Ulkoministeriön tekemän laskelman mukaan Vesterbackan Finest Futurella havittelema opiskelijamäärä, 15 000, nostaisi koulutusjärjestelmän kustannuksia 337,5 miljoonalla eurolla, jos summa lasketaan koko lukiokoulutuksen ajalta.
– Lukiokoulutus Suomessa on osa verovaroin kustannettavaa julkista järjestelmää, joka on ensisijaisesti tarkoitettu maassa vakituisesti asuvalle. Lain mukaan koulutusta järjestetään valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen, sanoo opetusministeri Henriksson.
Harmaalla alueella
Ulkoministeriö kokosi joulukuussa 2022 Finest Future -hankkeesta muistion. Toimintaa ei pidetä mitenkään lainvastaisena, mutta siinä nähdään hankalia piirteitä. Muistiossa puhutaan harmaalla alueella liikkumisesta.
Hankalia piirteitä on muistion mukaan muun muassa se, että päätöksen opiskelijavalinnasta tulisi aina olla oppilaitoksen ratkaisu, ei yksityisen yrityksen.
Ministeri Li Anderssonia (vas.) edellisellä hallituskaudella opetusministerinä äitiysloman aikana sijaistanut Jussi Saramo (vas.) esitti, että vastaavanlainen toiminta tulisi jatkossa järjestää lukiolaissa sallittuna tilauskoulutuksena.
– Toiminta ei ole lainvastaista, mutta lukiolakia ei ole myöskään tarkoitettu tällaiseen toimintaan, muotoilu kuuluu.
Anna-Maja Henriksson huomauttaa, että jokaisen opiskelijan kohdalla on syytä aina katsoa isoa kuvaa.
– On otettava huomioon ensisijaisesti opiskelijoiden oikeusturva ja hyvinvointi, mutta samalla myös julkisen talouden kestävyys ja opiskelijoiden mahdollisuudet jäädä Suomeen lukiokoulutuksen päätettyään.
”Ministeriö vihaa yrittäjyyttä”
Peter Vesterbacka on tietoinen ministeriön näkemyksistä.
– Se kävi selville jo Krista Kiurun ministerikaudella, että ministeriö vihaa Slushia ja ministeriö vihaa yrittäjyyttä.
Slush on Vesterbackan ideoima kasvuyritystapahtuma, jota on järjestetty Helsingissä vuodesta 2008 alkaen.
Vesterbacka on tottunut myös kritiikkiin siitä, käyttääkö hanke ikään kuin julkisia varoja yksityisen liiketoiminnan hyödyksi.
– Suomen järjestelmä toimii verovaroilla, joten siinä järjestelmässä mekin toimimme.
Finest Futuren ansaintalogiikka perustuu osaltaan kielikoulutukseen, joka maksaa useita tuhansia euroja. Vesterbacka vastaa puhelimeensa Brasiliasta, jossa hän on markkinoimassa Finest Futurea.
– Täällä on ihmisille ihan selvää, että jos käyt koulua puoli vuotta, se maksaa 20 000 euroa, hän vertaa.
Juttua muokattu 3.5. klo 8.10: Lisätty tieto Anderssonin ja Saramon puolueesta.