Julkisella paikalla ammuskelusta epäillyn kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) aselupa on herättänyt paljon kysymyksiä.
Vornanen on kertonut, että hänellä oli tapahtumahetkellä hallussaan luvallinen 6,35 -kaliiberinen CZ 92 -ase. Facebookissa Vornanen toteaa, että lupa aseeseen oli myönnetty hänen aikaisemman työnsä ja hänen itsensä suojaamisen vuoksi.
Yle ei ole saanut poliisilta tarkempaa tietoa Vornasen aseluvasta tai sen myöntöperusteista.
On mahdollista, että lupa on myönnetty vuonna 1969 syntyneelle Vornaselle ennen vuotta 1998, jolloin aselupia voitiin vielä myöntää suojeluperusteella. Esimerkiksi vuonna 1995 yhteensä 6,5 prosenttia aseluvista myönnettiin suojeluperusteella.
Vuonna 1998 aselakia kiristettiin, minkä jälkeen itsepuolustuksen perusteella on voitu myöntää lupa vain kaasuaseelle.
Aseluvat ja niiden perusteet ovat salassapidettävää tietoa. Itä-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Samppa Holopainen ei siis voi kommentoida Vornasen aselupia. Holopainen toteaa, että aselainsäädäntö on muuttunut moneen otteeseen.
– Ihmisillä on kymmeniä vuosia sitten myönnettyjä lupia. Kun aselainsäädäntö muuttuu, niin voimassa olevia lupia ei heikennetä.
Myös poliisitoimintaa valvovasta Poliisihallituksesta kerrotaan yleisellä tasolla, että suojeluperusteella myönnetty aselupa voi olla myönnetty ennen vuotta 1998.
Toisaalta myös nykyisen aselain mukaan aselupa voidaan myöntää, jos hakijalla on ”työ, jossa ase on välttämätön”.
Poliisihallituksen lupahallinnon ylitarkastajan Tarja Rannan mukaan tällä tarkoitetaan yleensä esimerkiksi kouluttajan tehtäviä. Laissa ei kuitenkaan ole lueteltu mitään tiettyjä töitä, joten hakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.
– Hakijan on pystyttävä perustelemaan, miksi ase on välttämätön.
Ranta kommentoi Helsingin Sanomille, että Vornasen aselupa ei voi liittyä hänen työhönsä poliisina.
Vornanen on kertomansa mukaan ollut poliisi vuodesta 1993 lähtien.