Koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt, kertoo kansainvälinen WHO-koululaistutkimus.
Erityisesti kiusaamista selvittäneen tutkimusraportin mukaan suomalaisissa kouluissa on vähemmän fyysistä väkivaltaa kuin Euroopassa keskimäärin.
Kokonaisuudessaan Suomessa kiusataan yhtä paljon kuin muissakin maissa.
Nettikiusaaminen on lisääntynyt kaikkialla, myös Suomessa. Nettikiusaamista on kokenut joka kuudes lapsi ja nuori.
Tutkimuskysely on tehty 11-, 13- ja 15-vuotiaille lapsille ja nuorille vuonna 2022. Tuolloin Suomessa joka kymmenes koululainen joutui kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa.
WHO-koululaistutkimusta on tehty neljän vuoden välein jo 40 vuoden ajan. Erityisesti tyttöjen turvallisuuden tunne koulussa on heikentynyt.
Kymmenen vuotta sitten sekä tytöistä että pojista 87 prosenttia tunsi olonsa turvalliseksi koulussa.
Vuonna 2022 tytöistä enää 70 prosenttia koki koulussa olon turvalliseksi, pojilla turvallisuuden tunne oli pysynyt kohtalaisen hyvin (81 prosenttia).
Tutkijatohtori Ilona Markkanen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta sanoo, että pääsääntöisesti nuoret voivat tutkimuksen mukaan hyvin.
– Se huolettaa, että mielenterveyden haasteet ovat koronan jälkeen lisääntyneet erityisesti 15-vuotiailla tytöillä, hän kertoo.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä
Tutkimuksen mukaan kansainvälisesti tarkasteltuna pojat kiusaavat netissä enemmän kuin tytöt.
Suomessa 15-vuotiaiden nettikiusaamisessa erot sukupuolten välillä ovat huomattavat.
Ikäryhmän pojista jopa 21 prosenttia kertoo kiusanneensa muita netin välityksellä. 15-vuotiaista tytöistä yhdeksän prosenttia ilmoittaa kiusanneensa netissä.
Nettikiusaaminen poikkeaa ”perinteisestä koulukiusaamisesta”, sillä se ulottuu myös koulun ulkopuolelle, henkilökohtaiseen elämään, ja vaikuttaa yleiseen turvallisuuden tunteeseen.
Markkanen arvelee, että malli nettikiusaamiseen tulee aikuisten käytöksestä.
– Kommenttipalstoilla aikuistenkin kirjoitukset ovat aika kauheita. Aikuisten malli on kaiken ikäisille lapsille ja nuorille aika iso juttu, hän sanoo.
Markkanen arvelee, että nuoret eivät välttämättä tule ajatelleeksi nettijulkaisuiden seurauksia.
– Nettikiusaamisen vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Ei ehkä ajatella, että se, minkä kerran laitat nettiin, niin se säilyy siellä ikuisesti, hän sanoo.
Nettikiusaamisen yleistymisen takia tutkijat korostavat, että nuorten digitaalista lukutaitoa tulisi edistää voimakkaasti.
Kansainvälistä WHO-koululaistutkimusta Suomessa toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmä.