3 000 asukkaan Rautalampi Pohjois-Savossa on siitä erikoinen maalaistaajama, että siellä sijaitsee kunnan kokoon nähden suuri museo. Museo perustettiin vuonna 1938.
2000-luvun alussa rakennus alkoi tulla tiensä päähän, joten juhlaan oli totisesti syytä, kun museon remontti valmistui.
Kolmen vuoden aikana muun muassa uusittiin vesikatto, rakennettiin sisälle esteetön kulku, tehtiin kunnolliset wc-tilat ja muokattiin ilmastointia niin, että yläkerrassa voi pitää huoletta esillä taidetta.
Kaikkiaan rakennukseen laitettiin kiinni miljoona euroa. Tämän mahdollisti merkittävän suuri testamenttilahjoitus.
Nimismiehen salkun asiakirjat ovat nyt tallessa
Remontin yhteydessä uusittiin myös museon perusnäyttely, joka kertoo alueen historiasta paikallisten ihmisten kautta ja linkittää heidät Euroopan tapahtumiin.
Näyttelyn mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy tuoreeseen löytöön eräästä alueen kartanosta. Nipurin kartanon kunnostuksen yhteydessä löytyi salkku, jonka sisällä oli tallessa 1800-luvun asiakirjoja.
Melko pian paljastui, että salkku oli kuulunut kartanon ensimmäiselle isännälle nimismies Ivar Lindbohmille. Näyttelyä varten museonjohtaja Leni Koukkari kävi läpi kaikki paperit.
Nyt alkuperäinen salkku on esillä perusnäyttelyssä. Muutaman asiakirjan kopio löytyy sen vierestä.
Nimismies oli paikkakunnalla merkittävä henkilö, joka edusti kruunua ja valvoi paikkakunnan ihmisten elämää.
– Seurakunnan puolelta tapahtui yhdenlaista valvomista ja sitten valtion virkamiehen taholta toisenlaista, Koukkari kertoo.
Hän kertoo Lindbohmin olleen peräänantamaton ja toimelias mies.
– Hän opetti lapset tekemään työtä, vaikka kyseessä oli säätyläisperhe.
Museo syntyi kartanonrouvan harrastuksesta
Rautalammin ja sen lähialueen historia alkaa jo kivikaudelta.
– Tänne tultiin kalastamaan ja metsästämään, Koukkari kertoo.
Kartanoiden aika alkoi 1600-luvulla, kun vuonna 1561 perustetun emäpitäjän syntymisen jälkeen alueelle muutti asumaan virkamiehiä. Silloiseen pitäjään kuului koko Keski-Suomi ja osia Pohjois-Savosta.
Ensimmäistä kartanoa ei ole enää jäljellä, mutta sen tiedetään sijainneen Konnekoskella. Samalla alueella sijaitsee Nipurin kartano.
Nykyinen kylän keskusta syntyi 1800-luvun lopulla Kuopio–Vaasa-postitien varteen. Ennen sitä lähistölle rakennettin lisää kartanoita.
– Asukkaat olivat hyvin kulttuurimyönteisiä, kertoo Koukkari.
Kartanosta sai alkunsa myös Rautalammin museo, kun Korholan kartanossa asunut kauppaneuvoksetar Aina Peura (1872–1940) ryhtyi keräämään paikallista esineistöä kartanon väentupaan.
Peura lahjoitti keräämänsä esineistön museolle. Tämän lisäksi hän lahjoitti tontin ja kustansi museon rakentamisen.