Punkki voi väijyä lumen keskellä sulassa paikassa – Professori: ”Lapin aikaiset havainnot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia”

Lapissa tehtiin vuoden ensimmäiset havainnot puutiaisista huhtikuun lopussa. Retkeilijöiden kannattaa pitää se mielessä ja tehdä punkkitarkastukset huolellisesti.

Punkki ihmisen kämmenellä.
Vuosien mittaan puutiaiset ovat levinneet yhä pohjoisemmas. Kuvituskuva. Kuva: Yle
Sari Pöyhönen

Harvinaista, mutta ei mahdotonta, sanoo Lapin varhaisista punkkihavainnoista biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta. Sääksjärvi sanoo, että jos lämpötila paikoin kohoaa sopivasti, vähintään noin viiteen asteeseen, alkavat punkit aktivoitua.

– Jos on hyvä rinnepaikka, johon aurinko paistaa, se saattaa herätellä puutiaisia, vaikka ympärillä olisikin vielä lunta, Sääksjärvi toteaa.

Ylipäänsä pohjoisessa puutiaisia on vähemmän kuin etelässä.

Viime vuonna Punkkilive-sivuston mukaan Lapissa tehtiin noin 500 havaintoa puutiaisista. Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla niitä oli viime vuonna yli 17 000 ja koko Suomessa yli 140 000. Kemin seudulla punkkeja havaittiin viime vuonna noin 2 000 kappaletta.

Lapissa tehtiin vuoden ensimmäiset havainnot puutiaisista huhtikuun lopussa. Netissä olevaan punkkiliveen oli merkitty kolme havaintoa Kemissä, kaksi havaintoa Rovaniemeltä sekä yksi havainto Torniossa ja Pyhä-Luoston kansallispuiston kupeessa. Nyt pohjoisin punkkihavainto sivuston mukaan on tehty Kittilässä.

Pohjoisimmat populaatiot Rovaniemellä

Punkkihavaintoja voi seurata ja ilmoittaa Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin Punkkilive-sivustolla.

Professori Ilari Sääksjärven mukaan Suomen pohjoisimmat lisääntyvät punkkipopulaatiot ovat Rovaniemellä. Pohjoisempana Lapissa havaitut punkit ovat todennäköisesti kulkeutuneet ihmisen ja lemmikkien mukana pohjoiseen.

Viimeisten 10–20 vuoden aikana puutiaiskannat ovat runsastuneet ja siirtyneet jopa satoja kilometrejä pohjoisemmaksi.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa ja puutiaisen on helpompi selviytyä myös pohjoisessa, Sääksjärvi sanoo.

Oulun seudulla ja Itä- sekä Keski-Suomessa esiintyy tavallisen puutiaisen lisäksi myös taigapuutiaisia. Etelä-Suomessa ja Lapissa esiintyy lähinnä vain tavallista puutiaista.

Punkkisyyni syytä tehdä retkeilyn jälkeen

Sääksjärven mukaan puutiaiset nousevat sulassa paikassa karikekerroksen eli kuivien lehtien, havujen ja heinänkorsien päälle väijymään saalista eli uutta isäntäeläintä.

– Karikekerroksen lämpötila nousee, vaikka maisema on luminen, ja ”pikkukaverit” saattavat aktivoitua. Retkeilijöiden kannattaa pitää se mielessä ja tehdä punkkitarkastukset huolellisesti. Suurin osa puutiaisista kantaa borrelia-bakteeria ja siinä on riski saada borrelioosi, Sääksjärvi sanoo.

Paras suojautumiskeino on tehdä punkkisyyni päivittäin keväisen ja kesäisen retken jälkeen.

– Lisäksi punkin puremasta voi saada puutiaisaivokuumeen, mutta nämä tautitapaukset ovat harvinaisia, Sääksjärvi sanoo.

EDIT 3.5.2024 klo 15:29 juttua on päivitetty kauttaaltaan. Myös otsikkoa ja ingressiä muutettu.

Suosittelemme