LONTOO Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz ymmärtää Yhdysvaltain yliopistoilla mieltään osoittavia opiskelijoita. Stiglitz opettaa New Yorkissa Columbian yliopistossa, josta ympäri maan kampuksia levinneet Gaza-mielenosoitukset alkoivat. Nuoriso protestoi palestiinalaisten kärsimystä ja surmia Gazassa.
– Kuka nuori ihminen ei olisi ahdistunut kuvista ja kärsimyksen määrästä, jota he näkevät päivittäin. Toivomme että opiskelijamme ovat empaattisia ja ottavat osaa maailmanmenoon, hän sanoo Ylelle Lontoossa.
Poliisi on pidättänyt jo yli kaksituhatta protestoijaa kampuksilla eri puolilla Yhdysvaltoja. Columbian yliopisto kutsui poliisin hajottamaan mielenosoituksen tiistaina. Poliisi pidätti siellä sata mielenosoittajaa.
Presidentti Joe Biden on tuominnut väkivallan. Hän sanoo, että amerikkalaisilla on oikeus osoittaa mieltään, mutta ei aiheuttaa kaaosta.
Stiglitz valittaa, että pieni osa protestoijia on pilannut rauhallisesti protestoineiden opiskelijoiden enemmistön maineen. Hän näkee protestit osana nuorten laajempaa tyytymättömyyttä maailman tilaan ja oikeudenmukaisuuteen.
– Se oirehtii sitä, että nuoret eivät ole tyytyväisiä heidän perimänsä maailman piirteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eriarvoisuuteen. He ovat huolissaan opintolainoista ja mihin elämä vie heitä, hän pohtii.
Stiglitzin mukaan jo aiemmat ympäristö- ja ilmastoprotestit maailmalla osoittavat, että nuoriso ei ole tyytyväinen maailmanpolitiikan suuntaan.
Uusliberalismin raju kritiikki
Samaa voi sanoa Stiglitzistä. Hän oli Lontoossa puhumassa uudesta kirjastaan The Road to Freedom eli Tie vapauteen. Arvostettu taloustieteilijä toteaa kirjassaan vallalla olevan uusliberalismin vuosikymmeniä kestäneeksi epäonnistuneeksi kokeiluksi.
– Ihmiset alkavat vihdoin ymmärtää epäonnistumisen mittasuhteet, hän arvioi.
81-vuotias Stiglitz on analysoinut maailmantaloutta paraatipaikalta presidentti Bill Clintonin johtavana talousneuvonantajana ja Maailmanpankin pääekonomistina 1990-luvulla.
Hänet tunnetaan ennen kaikkea tiukasta kritiikistään. Vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassaan Globalisaation sivutuotteet hän arvosteli globalisaatiota ja erityisesti Kansainvälisen valuuttarahaston toimia. Hän vaati tasa-arvoisempaa suhdetta lännen ja muun maailman välille.
Vapaus kasvaa aina toisen kustannuksella
Varsinkin Yhdysvalloissa vallalla olevan uusliberalismin idea on se, että sääntelyn vähentäminen lisää vaurautta ja yksilöiden vapautta. Stiglitzin mukaan uusliberalismissa vapaus on vaihtokauppaa. Yhden vapaus voi vähentää toisen vapautta.
Hän mainitsee esimerkkinä, että vapaus kantaa asetta Yhdysvalloissa rajoittaa aseettomien lasten vapautta elää ilman pelkoa.
– Voitko kuvitella että lastentarhan ja ensimmäisen luokan lapset joutuvat pelkäämään, että joku tulee luokkahuoneeseen ja alkaa ampua. Amerikan arkea on, että lapsia jopa opetetaan selviämään siitä, Stiglitz kuvaa.
Stiglitz kirjoittaa kirjassaan, että lääkeyhtiöiden vapaus määrittää lääkkeiden hinnat rajoittaa köyhien sairaiden oikeutta terveyteen ja elämään.
Hän näkee uusliberalismissa toimivat yritykset usein ahneiksi ja epärehellisiksi. Kuluttajat ovat uhreja. Vanhukset joutuvat huijatuiksi verkossa. Mutta joku tekee rahaa.
Donald Trump on uusliberalismin tulos
Donald Trump on hänen mielestään uusliberalistisen yhteiskunnan tulos.
– Kulttimaineessa oleva hahmo puhuu avoimesti demokratiaa vastaan. 30 prosenttia kansasta kannattaa sitä. Sen ei pitäisi sopia kenellekään. Mutta se, että niin moni pitää asiaa hyvänä on oire siitä, että jokin on pielessä, Stiglitz sanoo.
Hän jatkaa luettelua siitä, mikä on pielessä.
Lupaus vahvistuvasta talouskasvusta ei ole toteutunut. Yhdysvaltain kasvuluvut ovat paremmat kuin Euroopassa, mutta vauraus ei ole valunut rikkailta köyhille, vaikka tämä kuuluu uusliberalismin oppeihin, hän pohtii.
Keskiluokka ja köyhät eivät ole hyötyneet. Elon Musk on voittaja.
– Jos kuulut neljänsadan rikkaimman joukkoon, on hyvä syntyä Yhdysvalloissa, Stiglitz toteaa.
Kirja on kritiikki uusliberalismin isälle, 1930-luvulla saarnannelle Friedrich Hayekille. Stiglitz haluaa kääntää päälaelleen Hayekin näkemyksen siitä, että hallitus on paha ja yksityissektori on hyvä.
Liikennevalot esimerkki hyvästä sääntelystä
Stiglitz etsii kirjassaan hyvää yhteiskuntaa ja löytää sen Pohjoismaista. Siellä tiedetään sääntelyn, verotuksen ja julkisten palvelujen tarkoitus. Mutta kaikki ei ole hyvin sielläkään. Uusliberalistiset ajatukset ovat nousussa myös Ruotsissa ja Suomessa. Stiglitzin mukaan Suomessa sentään yhä keskustellaan asiasta.
– Kirjan ydin on se, mihin raja vedetään. Mistä löytyy tasapaino. Monessa Euroopan maassa raja vedetään väärään paikkaan, hän sanoo.
Verojen maksu on hänestä avain kaikkien hyvinvointiin. Hän muistuttaa, että verotulot auttoivat myös Yhdysvaltain hallitusta rahoittamaan koronarokotteet.
Ranskassa äärioikeisto hyökkää demokratiaa vastaan, mutta taistelua tasa-arvosta käydään.
– Yksi syy Ranskan keltaliivien mielenosoitukseen oli se, että he näkivät hiilidioksidipäästöjen verotuksen sattuvan jokaiseen juuri sen jälkeen kun rikkaiden veroja oli alennettu, Stiglitz sanoo.
Liikennevalot ovat Stiglitzin mielestä esimerkki sääntelystä, joka on jonkinlaisen pakkovallan kautta luotua vapautta. Niiden ansiosta kaikki tuntevat olevansa turvassa ja liikenne sujuu.
Yksi prosentti omistaa 40 prosenttia vauraudesta
Stiglitzistä on selvää, että superrikkaiden verotus auttaisi vahvistamaan valtioiden taloutta tänään enemmän kuin ennen. Yhdysvalloissa yksi prosentti omistaa 40 prosenttia maan vauraudesta.
– Rikkaimman prosentin verottaminen tuottaisi paljon rahaa. Sen sijaan he eivät maksa paljon veroja. He ovat hyviä välttämään veroja, hän sanoo.
Tekoälyyn taloustieteilijä suhtautuu vielä luottavaisesti. Stiglitzin entinen oppilas syötti Stiglitzin 80-vuotispäivän kunniaksi professorin dataa Chat GPT:hen. Professori kysyi siltä helppoja ja vaikeita kysymyksiä ja huomasi, että tekoäly ei vielä päihitä hänen omaa ajatteluaan.
– Ainakin nykyversion mukaan minulla on vielä tulevaisuus. Minua ei voi korvata, hän sanoo.
Opiskelija oli todennut, että ehkäpä tekoälyn seuraava versio päihittää professorin.