– Kun lapset halusivat aamupalaksi muroja, päätin tehdä ne itse, Nara Smith toteaa Tiktok-videollaan samalla kun pyörittelee pieniä murorenkaita käsin.
Videot, joilla aiemmin mallina työskennellyt Smith valmistaa kaiken ”from scratch” eli alusta alkaen, ovat tuoneet hänelle 6 miljoonaa seuraajaa Tiktokissa.
Ne ovat tehneet hänestä myös yhden tämän hetken tunnetuimmista tradwifeista. Sosiaalisen median aihetunniste #tradwife viittaa termiin ”traditional wife” eli perinteiseen kotirouvaan. Tämän hashtagin alla naiset juhlistavat ja esittelevät elämäänsä kotiäitinä.
Helsingin yliopiston työelämätutkija Mira Karjalainen tietää, miksi trendi on juuri nyt niin suosittu.
– Me elämme epävarmoja aikoja, ja se nostaa usein esiin konservatiivisuutta. Eli halutaan vetäytyä takaisin perinteisiin rooleihin, koetaan, että ne ovat turvallisempia.
Me elämme epävarmoja aikoja, ja se nostaa usein esiin konservatiivisuutta.
Mira Karjalainen, työelämätutkija
Hän korostaa, että sisustus- ja kotitrendi kasvoivat korona-aikana, mikä osaltaan myös tukee kotirouva-ilmiön suosiota.
On myös mahdollista, että kotirouva-aiheisten sisältöjen lisääntyneeseen suosioon on vaikuttanut Instagramin päätös rajoittaa poliittisten sisältöjen näkyvyyttä alustallaan.
Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Piia Lempiäinen tarkastelee asiaa feministisestä näkökulmasta. Hän toteaa, että tradwife-trendin alla on erilaisia suuntauksia ultrakonservatiivisesta aina feministisestä retoriikasta ammentavaan.
Lempiäinen kertoo, että tradwife-ilmiön juuret ovat yhdysvaltalaisessa, kristillisessä herätysliike-eetoksessa.
Lempiäisen mukaan jotkut sisällöt voivat olla hyvinkin poliittisia ja konservatiivisia. Monet nuoret vaikuttajat kuitenkin esiintyvät itsenäisinä naisina, jotka ovat valinneet kotiäitiyden.
– Osa vaikuttajista torjuu feminismin ja osa taas perustelee päätöstään feminismillä. Esimerkiksi provider- eli elättäjämiestä etsivät saattavat käyttää äkkiseltään feministiseltä kuulostavia sanankäänteitä sanoessaan ansaitsevansa miehen, joka kunnioittaa heitä. Sukupuoliroolit ovat kuitenkin tällaisessa retoriikassa hyvin ahtaat.
Kotirouva-ilmiön varjopuoli
Tradwife-ilmiöön liittyy keskustelua sen feministisyydestä ja perinteisten roolien vahvistamisesta. Lempiäinen kertoo, että jokaisella tulisi olla oikeus tehdä omat valintansa elämässään.
Hän kuitenkin haluaa nostaa esiin ilmiön toisen puolen.
– Tässä ilmiössä huolestuttaa, kuinka paljon etenkin nuoret naiset ovat ajatelleet vaikkapa eläkekertymiään tai omaa työuraansa ja itsenäisyyttään. Mitä se tarkoittaa, että antaa vallan omasta elämästään ja omasta toimeentulostaan jollekin toiselle.
Tässä ilmiössä huolestuttaa, kuinka paljon etenkin nuoret naiset ovat ajatelleet, mitä se tarkoittaa, että antaa vallan omasta elämästään toiselle.
Piia Lempiäinen, Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja
Työelämätutkija Mira Karjalainen näkee ilmiössä myös riskin elämän pienentymiselle, jos nuoret naiset keskittyvät vain mieheensä, kotiinsa, lapsiinsa ja leipomiseen.
Naisasialiitto Unionin Lempiäinen nostaa esiin isien roolin perheessä.
– Tällaisessa Tradwife-dynamiikassa, jossa nainen on kotona lasten kanssa, voi käydä niin, että mies on vähän kuin statisti perheensä ja lastensa elämässä.
Suomessa naisten työllisyysaste on korkea: viime vuonna 78 prosenttia 20–64-vuotiaista naisista oli työelämässä. Naiset käyttävät kotitöihin silti edelleen enemmän aikaa kuin miehet.
Katso videolta, miten helsinkiläiset kertovat jakavansa kotiaskareet?
Työelämän tutkija Karjalainen korostaa, että Suomella on toinen kysymys, joka pitäisi ratkaista: työelämä jakaantuu edelleen sukupuolen mukaan.
Onko mahdollista, että tradwife-ilmiö siirtyisi somesta todelliseksi trendiksi Suomessa?
– Veikkaisin, että tämä on varmaan hyvin pieni ilmiö, joka ehkä näkyy ennemminkin Tiktokissa tai Instagramissa kuin kovina faktoina, Karjalainen pohtii.
Molemmat asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että Suomessa on perinteisesti aina ollut paljon työssäkäyviä naisia, eikä tähän ole odotettavissa nopeaa muutosta.