Suomen suljetut vankilat ovat jo nyt tupaten täynnä, ja hallitusohjelman lakimuutokset tuovat voimaan tullessaan vielä enemmän vankeja.
Rikosseuraamuslaitoksen eli Risen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja Riitta Kari kertoo, ettei Rise kykene edes nykyisillä resursseillaan täyttämään kaikkia lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Tulevat muutokset huolestuttavat.
– Näen, että sieltä tulee vakavia riskejä ja uhkia myös turvallisuudelle, Kari sanoo.
Erittelemme kolme keskeistä ongelmaa, jotka ovat jo nyt paisumassa liian suuriksi.
1. Vankiloissa ei ole tilaa ja ne ovat surkeassa kunnossa
Suljetuissa vankiloissa on tällä hetkellä enemmän vankeja kuin heille on paikkoja. Turvallinen vankilan täyttöaste olisi 90 prosenttia, mutta nyt prosenttiluku on yli 100. Vankeja on jouduttu asuttamaan matkaselleissä, ja yhden hengen selleihin on jouduttu asuttamaan kahta vankia.
Risen Riitta Kari kertoo, että Suomessa on noin 200 vankeusvankia enemmän nyt kuin vuosi sitten. Syitä on monia. Tuorein niistä on vuonna 2023 voimaan tullut seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus.
– Sen arvioitiin lisäävän vankien määrää 92 vankivuodella. Senhän se on totisesti tehnyt, Kari sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen lainsäädäntömuutokset tulevat Risen arvion mukaan kasvattamaan vankipaikkojen tarvetta vielä noin 350 paikalla. Hallitus aikoo kiristää esimerkiksi aserikosten ja katujengirikollisuuden rangaistuksia.
Jos arvio pitää paikkansa, lisätilaa tarvitaan enemmän kuin yksikään nykyinen vankila pystyy edes tarjoamaan.
Vankiloita ollaan rakentamassa lisää, mutta ne eivät valmistu niin nopeasti kuin tilanne vaatii.
Lisäksi osa nykyisistä vankiloista on niin huonossa kunnossa, että ne tarvitsevat laajan peruskorjauksen 5–10 vuoden päästä. Suomen vankiloissa on jo lähtökohtaisesti vikaa: ne ovat pieniä ja sokkeloisia, ja niitä on ripoteltu liian syrjään kaikesta.
2. Työntekijöitä ei ole tarpeeksi
Vankien määrä on kasvanut, mutta työntekijöiden määrä vähentynyt. Rise arvioi, että se tarvitsee noin 400 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2027 ja 850 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.
Lisärahoitusta on tulossa lähivuosina sen verran, että Rise voisi saada yli 300 työntekijää lisää. Rise on kuitenkin jo nyt joutunut käyttämään saamaansa lisärahoitusta vuokriin ja muun muassa vankien ruokahuoltoon, koska hinnat ovat nousseet, eikä sitä ole huomioitu rahoituksessa.
Ja vaikka työntekijöitä olisikin varaa palkata, hakijoita on liian vähän. Yksi syy on se, että monet vankilat sijaitsevat niin kaukana kaupungeista. Samaan aikaan jo olemassa olevat työntekijät venyvät äärimmilleen ja kohtaamiset vankien kanssa jäävät minimiin.
Jos työntekijöitä tarvitaan esimerkiksi välttämättömissä tehtävissä vankilan ulkopuolella saatto- ja kuljetustehtävissä, vankila on asetettava sulkutilaan. Silloin vangit suljetaan selleihinsä.
3. Vangit jäävät selleihinsä
Kansainvälisten suositusten mukaan vankien tulisi saada olla kahdeksan tuntia vuorokaudessa sellinsä ulkopuolella. Risen vuosiraportin mukaan tämä ei toteutunut viime vuonna.
Myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on vankilavierailuillaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei työntekijöitä ole tarpeeksi ja ettei vangeilla ole tarpeeksi mielekästä ohjelmaa, kuten työntekoa tai kuntoutusohjelmiin osallistumista.
– Vankilan tulisi järjestää vankeus- ja sakkovangeille 35 tuntia viikossa ohjattua toimintaa rangaistusajan suunnitelmien toteutumisen edistämiseksi. Tällä hetkellä toimintaa kyetään järjestämään reilut 16 tuntia viikossa, Risen Riitta Kari kertoo.
Erillään pidettäville vangeille on tarjottava mielekästä kanssakäymistä ihmisten kanssa vähintään kaksi tuntia päivässä. Sekään ei Karin mukaan aina toteudu.
Tiistai-illan A-studio kysyy, mitä seuraa, kun Suomen yliasutettuihin vankiloihin pistetään entistä enemmän vankeja. Vieraina ovat oikeusministeri Leena Meri (ps.) sekä Rikoksettoman elämän tukisäätiön asiamies Marjatta Kaurala.
Katso A-studio Yle TV1:llä tai Yle Areenassa kello 21.00 alkaen.