Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen päättäjien tekemä muotovirhe kuvastaa sote-palveluiden uutta todellisuutta. Vielä ei tiedetä, onko muillakin alueilla tehty vastaavia virheitä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue päätti viime kesänä palveluverkkouudistuksesta, jolla tavoiteltiin merkittäviä säästöjä. Käytännössä se tarkoitti palvelujen keskittämistä Joensuun keskussairaalaan ja seitsemään sote-asemaan.
Uudistus olisi sulkenut terveysaseman esimerkiksi reilun neljän tuhannen asukkaan Tohmajärveltä. Tohmajärven lisäksi terveysasemansa menettävä Juuka ja yksi yksityishenkilö valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus linjasi perjantaina, että hyvinvointialueen päätöksen menettelyssä on tapahtunut muotovirhe.
– Tämä päätös ei kohdista moitetta päätöksen sisältöön, muistuttaa sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta.
Hallinto-oikeuden mukaan hyvinvointialueen kokouksiin osallistui jäseniä, jotka istuvat kunnanhallituksissa tai ovat niiden varajäseniä.
– Tässä on jollain tavalla oltu uuden äärellä. Ei ole ollut sellaista vakiintuneiden käytänteiden tuomaa turvaa, Rautiainen sanoo.
Kunnan etu ja hyvinvointialueen etu ovat välillä vastakkain
Sote-palvelut on aiemmin mietitty hyvin kuntakohtaisesti. Muutos on iso, kun hyvinvointialueet katsovat kokonaisuuksia yli kuntarajojen.
Kunnilla on vahva tahto tarjota palvelut omalla alueellaan. Siitä huolimatta palveluja keskitetään tällä hetkellä voimakkaasti, kun hyvinvointialueet hakevat tuntuvia säästöjä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen kertoo, että kyseessä on kuntakohtaisuuden ja uuden alueajattelun ristiriita.
– Se mikä on optimaalista yhden kunnan näkökulmasta, ei ole välttämättä optimaalista koko alueen näkökulmasta, hän sanoo.
Hyvinvointialueet etsivät säästöjä suunnittelemalla alueen väestölle uusia palvelurakenteita. Käytännössä palvelut heikkenevät usein pienissä kunnissa ja reuna-alueilla.
– Ymmärrän kuntien näkökulmaa hyvin, sillä jos kunta näyttäytyy alueena, missä ei ole palveluja, niin eihän se silloin ole kovin houkutteleva asuinpaikka, Tynkkynen sanoo.
Jää nähtäväksi, yritetäänkö samaa muillakin hyvinvointialueilla
Yliopistonlehtori Pauli Rautiaisen mukaan emme voi tällä hetkellä tietää, onko muiden hyvinvointialueiden säästöpäätöksissä tehty muotoseikkavirheitä.
– Jos asiassa on menetelty virheellisesti, on oikeusvaltiossa oikeutettua puuttua virheelliseen menettelyyn, hakea siihen muutosta ja sen jälkeen asia palautetaan käsiteltäväksi oikeassa menettelyssä, hän sanoo.
Asian käsittely hallinto-oikeudessa kestää helposti vuoden. Sen jälkeen asia joudutaan käsittelemään uudelleen hyvinvointialueella. Pohjois-Karjalassa arvioidaan, että palveluverkkouudistus voisi olla uudelleen käsitelty jo tämän vuoden loppuun mennessä.
Tohmajärven kunnanjohtaja Mikko Löppönen kertoi Ylelle lauantaina, että valituksen tavoitteena oli, että hyvinvointialueella mietitään uudelleen, kuinka lähipalvelut järjestetään alueella.
Rautiaisen mukaan hallinto-oikeus ei ole ottanut millään tavalla kantaa siihen, millainen päätös tulisi sisällöllisesti olla.
– Vain ja ainoastaan siihen, ketkä ovat niitä henkilöitä, jotka voivat olla mukana päätöksiä tekemässä, hän sanoo.