Ylen parlamentaariselle työryhmälle toimittamat aineistot julki – työryhmä pohtii Ylen rahoitusta

Yleisradio julkaisi aineistoja, joita se on toimittanut eduskunnalle yhtiön tehtävistä ja rahoituksesta tehtävien päätösten tueksi.

Yleisradio
Parlamentaarinen Yle-työryhmä pohtii parhaillaan yhtiön tehtäviä ja rahoitusta. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Jonni Aromaa

Yle on julkaissut verkossa materiaalit, jotka yhtiö on toimittanut parlamentaariselle Yle-työryhmälle. Aineistossa on Ylen vastauksia työryhmän esittämiin kysymyksiin sekä Ylen työryhmälle tuottamia selvityksiä.

Aineisto löytyy tämän linkin takaa

Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan mukaan aineiston julkaisuun päädyttiin muun muassa siksi, että Ylen on toivottu olevan avoimempi ja läpinäkyvämpi.

– Meitä on pyydetty kertomaan toiminnastamme ja sen perusteista. Tämä materiaali on sinällään aika hyvä kattaus Yleisradion toimintaan. Aineistossa puhutaan Ylen huoltovarmuustehtävästä, oikeuksien hallinnasta ja siitä, miten kustannukset ovat kehittyneet kymmenen viime vuoden aikana.

Aineistossa käydään läpi muun muassa aiempien leikkausten vaikutuksista Yleen ja muihin yleisradioyhtiöihin, median käytön ja markkinoiden jakautumista Suomessa sekä Ylen tulevaisuutta.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila toivoo, että kansalaiset saisivat nyt julkaistun materiaalin avulla paremman kuvan Ylen toiminnasta.

Parlamentaarinen työryhmä pohtii parhaillaan Ylen julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta, ja sen on tarkoitus julkistaa mietintönsä näillä näkymin kesäkuussa.

Mietintö vaikuttaa suoraan siihen, millaiset resurssit Ylellä on jatkossa käytössään.

Ylen rahoitus nousi keskustelun kohteeksi ennen viime eduskuntavaaleja, kun sekä perussuomalaiset että kokoomus esittivät varjobudjeteissaan mittavia leikkauksia Ylen rahoitukseen.

Parlamentaarista työryhmää on kiinnostanut erityisesti Ylen tehokkuus.

– Heitä on kiinnostanut tietenkin se, miten tuottavia ja tehokkaita olemme ja miten vertaudumme esimerkiksi pohjoismaisella tasolla.

Yle-työryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista, ja sitä johtaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen. Ylen rahoituksesta on päättänyt 1940-luvun jälkipuolelta lähtien eduskunta, ei istuva hallitus.

Yle ei pyri Ylä-Anttilan mukaan vaikuttamaan aineiston julkaisulla ainakaan parlamentaarisen työryhmän toimintaan. Sillä on jo kyseiset materiaalit.

– Yritämme ehkä vaikuttaa siihen, että kansalaisille syntyisi kokonaisvaltaisempi näkemys siitä, mitä kaikkea Yle tänä päivänä tekee, ja miten yhtiö arvioi tulevaisuuttaan.

Kustannukset laskeneet

Yle on merkittävä luovien sisältöjen hankkija Suomessa. Se ostaa alan oikeuksia ja palveluja vuosittain noin sadalla miljoonalla eurolla.

Työryhmälle toimitetussa aineistossa avataan myös Ylen kustannustehokkuuden kehitystä. Laskelmat on teetetty talon ulkopuolella.

– Yleisradion kustannukset ovat laskeneet kahdeksan prosenttia kymmenen viime vuoden aikana, kun tarkastelussa on otettu huomioon inflaation vaikutus, Ylä-Anttila sanoo.

Vain satsaukset luovaan alaan ja teknologiaan ovat kasvaneet.

– Itse asiassa kaikki kulut henkilöstöstä lähtien ovat pienentyneet lukuun ottamatta teknologiaa ja luovalle alalle, kotimaisille tuotantoyhtiöille ja muille tehtyjä panostuksia. Ne ovat kasvaneet.

Ylen rahoitus oli viime vuonna 576 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 523 miljoonaa.

Yhtiöllä oli noin 3000 vakituista työntekijää. Yle toimi aluetoimitustensa kautta hieman yli 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Suosittelemme