Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta on päättänyt irtisanoa Lassi Heinisen emeritussopimuksen. Yliopiston lähettämän tiedotteen mukaan irtisanominen tehtiin Heinisen tällä viikolla ilmi tulleiden Venäjä-yhteyksien vuoksi.
Eläkkeellä oleva emeritus-/emeritaprofessori voi yliopiston kanssa tekemästään sopimuksesta riippuen esimerkiksi ohjata yliopiston opinnäytteitä tai osallistua tutkimushankkeisiin.
Eri mediat uutisoivat aiemmin tällä viikolla Heinisen osallistuneen tänä vuonna Moskovassa konferenssiin ja muihin Venäjän isännöimiin tapahtumiin. Heininen kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa matkustaneensa Moskovaan yksityishenkilönä ja tutkijana, koska on halunnut ylläpitää yhteyksiä venäläisiin tutkijoihin.
Tiedotteen mukaan Heinisen toiminta on Lapin yliopiston sitoumusten ja arvojen vastaista. Muiden suomalaisten yliopistojen tavoin Lapin yliopisto lopetti kaiken yhteistyön venäläisten yliopistojen ja muiden organisaatioiden kanssa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Lassi Heininen jäi eläkkeelle Lapin yliopistosta vuonna 2018. Ennen eläköitymistään hän työskenteli Lapin yliopiston arktisen politiikan professorina.
Yhteydenpito voi olla turvallisuusuhka venäläiskollegoille
Venäjän hyökkäyssota katkaisi kaiken yhteistyön myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja venäläisten tutkijoiden kanssa.
– Noudatamme yliopiston ohjeita, jotka valtionhallinto on linjannut. Organisaatioiden välistä yhteistyötä ei ole emmekä aktiivisesti edistä yksittäisten tutkijoiden yhteyksiä Venäjälle. Esimerkiksi matkamääräyksiä emme anna Venäjälle, kertoo keskuksen johtaja tohtori Johanna Ikävalko.
– ”Lasseheinismäistä” aktiivista yhteydenpitoa ei meillä missään nimessä ole, hän toteaa.
Ikävalko muistuttaa, että yhteydenpito venäläisiin kollegoihin voi olla turvallisuusuhka nimenomaan venäläistutkijoille.
– Se on surullista, pelottavaa ja hyvin vakavaa.
Ikävalko toteaa, että sota halvaannutti jo 30 vuotta rakennetun yhteistyön Venäjän kanssa. Esimerkiksi ilmastonmuutosta ja sen etenemistä arktisella alueella on vaikea arvioida ilman Venäjää.
– Tiedon tarve ei ole poistunut mihinkään.
Sodan myötä koko yhteiskunta, samoin kuin koko Euroopan tiedeyhteisö on ollut uuden edessä.
– On pilotoitu uudet toimintaohjeet Venäjän kanssa toimimiseen koko yhteiskunnalle, Ikävalko pohtii.
Täydennetty kello 15.27 lause emeritusprofessorin asemasta. Lisätty klo 18.23 Johanna Ikävalkon kommentit.