Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia on laskettu Siikajoella tänä keväänä ennätysmäärä. WWF:n kiljuhanhityöryhmä on laskenut Siikajoen levähdysalueella yhteensä 137 yksilöä, mikä on suurin havaintomäärä vuoden 1985 alkaneen tarkkailuhistorian aikana.
Viime vuonna samalla paikalla kiljuhanhia nähtiin puolet vähemmän. Syy kiljuhanhien nopeaan runsastumiseen on WWF:n mukaan hyvin sujunut pesimävuosi.
Viime syksynä syysmuutolle laskettiin lähtevän 83 poikasta yhdessä emojensa kanssa. Kiljuhanhien hyvän pesimävuoden turvasi myyrien suuri määrä tunturialueilla. Silloin petoeläimet keskittyvät myyrien saalistamiseen ja hanhien ja muiden maassa pesivien lintujen poikaset saavat kasvaa rauhassa.
– Suuri määrä poikasia saatiin kriittisellä hetkellä, sillä monen heikon pesimävuoden jälkeen kanta on ollut laskussa usean vuoden ajan. Kiljuhanhen edellinen hyvä pesimävuosi oli 2015, kertoo Risto Karvonen WWF:n kiljuhanhityöryhmästä.
Kiljuhanhet lepäilevät Perämerellä muuttotuulista riippuen noin toukokuun puoliväliin saakka. Perämereltä muutto jatkuu Porsanginvuonolle Norjaan. Siellä linnut ruokailevat ja keräävät voimia, kunnes lumet sulavat tunturiylänköjen pesimäalueilta.
Tänä vuonna ensimmäiset kiljuhanhet saapuivat Virosta Siikajoelle 28. huhtikuuta. Ensimmäisessä parvessa nähtiin 12 yksilöä. Lisäksi samana päivänä alueelle saapui gps-lähetintä kantava naaras, joka tunnetaan nimellä Mrs. Kerkini.
WWF:n tiedotteen mukaan lähettimien avulla on saatu tietoa kiljuhanhien muuttoreiteistä. Samalla on selvinnyt, että linnut valitsevat muuttoreittinsä myös sen mukaan onko niillä poikasia vai ei.
– Lähetintietojen avulla löydettiin myös kiljuhanhien nykyinen levähdysalue Viron Hiidenmaalta, kertoo viestinnän asiantuntija Riikka Kaartinen WWF:stä.