– Tästäkö tässä olikin kysymys! Olin ihmetellyt jo pidempään, mikä minua on vaivannut, espoolainen Marjo Nevala, 64, ajatteli lukiessaan elämäntyyliväsymyksestä.
Kyseessä on monen tunnistama, koronan perintönä syntynyt ilmiö, jolle ei aiemmin ehkä ole ollut suomenkielistä sanaa. Sitä ei myöskään ole väestötasolla Suomessa tutkittu, joten sen yleisyyttä on vaikea arvioida, kertoo THL:n erikoistutkija Tuija Jääskeläinen.
– Varmasti moni tunnistaa näitä asioita omassa arjessaan. Korona mullisti monen arjen ja muutokset päivärytmiin saattoivat jäädä joillain pysyviksi, Jääskeläinen sanoo.
Marjo Nevala kertoo olleensa ennen aktiivinen ihminen, jolla oli paljon sosiaalisia kontakteja ja virikkeitä: taidenäyttelyitä ja vesijuoksua.
Korona-aikana hän lösähti sohvannurkkaan tablettinsa ja käsitöidensä kanssa eikä ole vieläkään päässyt kunnolla ylös.
– Olen kutsunut tätä olotilaa jämähtämiseksi. Olen turhautunut. Ottaa päähän ja harmittaa, osa-aikatöitä freelancer-toimittajana tekevä Nevala sanoo.
Nevala on yksi niistä lähes sadasta henkilöstä, jotka kertoivat Ylelle kokemuksistaan. Valtaosalla heistä on samanlaisia ajatuksia kuin Nevalalla. Vastaajat esiintyvät tässä jutussa nimettöminä, koska kertovat arkaluontoisista asioista. Yle on ollut yhteydessä henkilöihin, joiden sitaatteja jutussa käytetään.
Minua kauhistuttaa, kun huomaan päivien ja viikkojen liukuvan ohi ilman, että edes muistan mitään niihin liittyvää jälkeenpäin. Elämä valuu ihan hukkaan!
Nainen, 68
Illalla huomaan päivän kuluneen ohi, viikonloppuna viikon jo taas menneen. Aika kuluu nopeasti, mutta tuntuu, että itse poljen paikallani. Elämä on tasaista, kuin eläisi liukuhihnalla.
Mies, 52
Toiminta nostaa ylös alivireydestä
Husin johtava psykologi Jan-Henry Stenberg kertoo, että toinen ilmaisu elämäntyyliväsymykselle on niin sanottu ”zombi-moodi”. Päivistä suoritetaan vain pakolliset askareet ja muuten möllötetään.
Stenbergin mukaan vetämättömyyden tunteessa on kyse yli- ja alivireystilojen heilahtelusta. Siitä, että alivireys on jäänyt päälle ja ihminen tuntee itsensä puutuneeksi ja kyvyttömäksi saamaan asioita uudelleen raiteilleen.
– Kun ihminen on alivireystilassa, hermostoa pitää tietoisesti herätellä toiminnan kautta. Kukaan ei levitoi itseään ylös sieltä sohvalta, Stenberg sanoo.
Hän muistuttaa, että jos ihminen on ollut pitkään alivireystilassa, voimat eivät palaudu lepäillen. Passiivinen elämäntyyli saattaa kuormittaa liki yhtä paljon kuin valppaassa ylivireystilassa, ”taistele tai pakene” -asetuksessa, oleminen.
Olen puhunut tästä myös terapeuttini kanssa, mutta nyt vasta saan ilmiölle nimen. Päivät ovat samanlaista harmaata massaa. Tulee syötyä eineksiä ja herkkuja, maattua sohvalla samat sarjat taustalla pyörien. Opiskelen taidealaa. Koen menettäneeni luovuuttani ja kaiken osaamiseni.
Mies, 33
Erikoistutkija Tuija Jääskeläinen kertoo, että THL:n tekemässä laajassa Terve Suomi -tutkimuksessa ei ole vielä nähtävissä, että työikäisten suomalaisten ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät elämäntavat olisivat koronan myötä huomattavasti muuttuneet huonompaan suuntaan.
Elämänlaadun heikkeneminen ja psyykkisen kuormittumisen määrä on kuitenkin aiempaa korkeampi. Moni suomalainen myös kokee unen määrän riittämättömäksi.
– Nämä asiat voivat toki pidemmällä aikajänteellä näkyä ihmisten arkielämässä laajemmin. Terveyttä edistävä muutos jossain elintavassa voi heijastua muihinkin elintapoihin ja toki myös päinvastoin, Jääskeläinen sanoo.
Väsymystä lisää kotona olemisesta tulleet lisäkilot. Koronan ja koliikkivauvan kanssa ainoa mielihyvän lähde tuntui olevan syöminen. Tästä on todella vaikea lähteä etsimään mielihyvää jostain muusta tekemisestä.
Nainen, 35
Psykologi kannustaa identiteettityöskentelyyn
Jan-Henry Stenberg sanoo, että säännölliset elämäntavat kaurapuuroineen ja jumppatunteineen ovat monen tunnistama perusta hyvinvoinnille, mutta tekemisen aikajänne muuttuu kun ihminen sysätään normaalista arjestaan keskelle esimerkiksi koronaeristyksen aiheuttamaa poikkeustilaa.
Silloin vain selviydytään ja otetaan ilo irti sieltä, mistä sen helpoiten saa. Usein puhelimelta tai jääkaapilta.
– Aikajänne lyheni koronapandemian aikana. Emme enää ajatelleet tekojemme seurauksia 10 tai 20 vuoden perspektiivillä, vaan halusimme nautintoa nyt, johtava psykologi summaa.
Samaan aikaan kun epävarma maailmantilanne sai vetäytymään omiin oloihinsa, monelta katosivat tavoitteet ja suunta.
Osalla ne ovat edelleen kadoksissa.
Erityisesti nyt, kun abivuonna kirjoitukset ovat ohi ja en enää käy koulussa, en tiedä, mitä pitäisi tehdä. Sosiaalinen piirini on tosi pieni, joten päivät tulee helposti vietettyä vain Netflixiä katsoessa ja miettiessä, että mitä ihmettä sitä tekisi.
Nainen, 18
Stenbergillä on toiveikas viesti sohvannurkkaan.
Hän kannustaa jokaista jämähtänyttä miettimään seuraavaa: kuka minä olen nyt ja kuka minä haluaisin olla?
– Tässä tarvitaan ennen kaikkea omaa toimintaa ohjaaja positiivinen identiteettikuva. Millainen ihminen minä haluaisin olla? Mikä minua motivoi, mikä olisi mielekästä ja millaisista asioista olen kiitollinen?
THL:n Jääskeläinen kannustaa miettimään aluksi pienimmän mahdollisen muutoksen. Jonkin sellaisen teon, jonka pystyisi tekemään. Jos vaikka kävelisikin osan työmatkasta tai jättäisi joinain iltoina puhelimen eteiseen?
– Pienistä, helposti arkeen sujautettavista asioista lähtee liikkeelle pitkäjänteinen ja pysyvä muutos.
Tajusin, että jatkuva etätyö on passivoinut minut lähes sairaaksi. Ryhdyin korjaustoimenpiteenä käymään enemmän toimistolla, ja olo alkoi vähitellen virkistyä. Huomaan, että muutos parempaan alkaa hiljalleen näkyä yleismielialassa ja aikaansaamisen määrässä.
Muu, 42
Vain itse voi käynnistää muutoksen
Marjo Nevala ilahtui oivalluksesta, että jos hän on omilla elämäntavoillaan jämähdyttänyt itsensä, hän pystyy niitä muuttamalla kampeamaan takaisin aktiiviseen elämään.
Hän on jo sopinut tapaamisia ystävien ja entisten kollegojensa kanssa.
Muistona sohvalla vietetyistä päivistä ovat eteisen piironkiin säilötyt kymmenet villasukat ja pipot. Niitä ei kohta tarvita, sillä Nevalan ajatukset siintävät jo Padasjoen kesämökillä.
– Jo pelkkä ajatuskin järvivedessä uimisesta tekee valtavan onnelliseksi.
Voit keskustella aiheesta 20.4. kello 23:een asti.