Helmasta levenevä kuppikakkuhame, johon on ommeltu suloisia rusettikoristeita. Värikkäät sukkahousut. Kokonaisuuden kruunaavat pastellinpunainen käsilaukku ja päälaelle aseteltu pieni päähine.
Asu kertoo, että helsinkiläinen Ninni West, 33, on yksi japanilaisen populaarikulttuurin harrastajista. Westin mukaan kyseessä on intohimoinen harrastus monille suomalaisille. Hänelle se on elämäntyyli.
West kiinnostui japanilaisesta populaarikulttuurista 13-vuotiaana mangan ja j-rockin tullessa Suomeen.
– Oma identiteettini oli murroksessa, ja jotenkin se vain iski, West muistelee.
18-vuotiaana West matkusti Japaniin nuorisovaihtoon ja asui kuukauden japanilaisen perheen luona. Samalla hän kiinnitti huomiota japanilaiseen muotiin. Hän kuvailee sitä sanalla ”silmiinpistävä”.
West pukeutuu itsekin näyttävästi sweet lolita -tyyliin ja omistaa parikymmentä siihen sopivaa mekkoa. Tyylissä kaikki asukokonaisuuteen kuuluvat yksityiskohdat mietitään tarkasti.
– Pukeutumistyylini on kasvattanut henkistä kanttiani. Uskallan olla oma itseni. En mieti, mitä muut ajattelevat.
Museo arvostaa harrastajien tietämystä
Suomalaisten kiinnostus japanilaiseen populaarikulttuuriin on noteerattu myös museoalalla. Espoon Tapiolassa sijaitsevaan Museo Leikkiin on avautunut erikoisnäyttely, joka kertoo japanilaisen popkulttuurin harrastamisesta Suomessa.
Näyttelyyn astutaan ovesta, joka muistuttaa mangapokkarin etukantta. Esillä on esillä erilaisia harrastajien omistamia esineitä, asusteita ja vaatteita. Lisäksi näyttelyssä voi harjoitella mangan piirtämistä tai pelata japanilaista peliä.
Museonjohtaja Johanna Rassi kertoo, että idea näyttelyyn syntyi muutama vuosi sitten, kun Museo Leikkiä perustettiin. Museo keräsi ihmisiltä lapsuusmuistoja eri vuosikymmeniltä.
– Varsinkin 2000-luvun alun kokemuksista nousi esiin japanilainen popkulttuuri, joka oli monille selvästi tärkeä ilmiö. Viime keväänä järjestimme kyselyn lajin harrastamisesta ja saimme melkein kuusisataa vastausta.
Näyttely on tehty yleisökuratoinnin keinoin. Se tarkoittaa, että 25 vapaaehtoista harrastajaa on ollut mukana ideoimassa näyttelyä. Yleisö on myös lainannut erilaisia esineitä sitä varten.
Rassi kokee, että yleisökuratointi on ollut ainoa oikea tapa toteuttaa näyttely, sillä yleisöllä on paras asiantuntemus aiheeseen. Erikoisnäyttely on esillä kaksi vuotta ja sen aikana siihen tehdään myös jonkin verran muutoksia.
Rassin mukaan ympäri Suomea järjestetään harrastukseen keskittyviä tapahtumia, jotka myydään nopeasti loppuun. Museonjohtaja sanoo, että näyttely sopii kaiken ikäisille.
– Ilmiöön liittyy leikillisyyttä ja lelullisuutta, jotka ovat meille sopivia aiheita. Japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen ei osoita laantumisen merkkejä, hän toteaa.