Ammattiyhdistysliikkeen talven ja kevään aikana poliittisilla lakoilla vastustamat lakkolait etenevät eduskunnassa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai ajoittain kiivaan keskustelun ja useiden äänestysten jälkeen valmiiksi mietinnön työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan rajoituksia poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön ja enimmäiskestoon sekä myötätuntotyötaistelujen edellytyksiin.
Hallitus on esittänyt poliittisten lakkojen keston rajoittamista 24 tuntiin.
Valiokunta ehdottaa joitakin sanamuotojen täsmennyksiä ja tarkistuksia hallituksen esityksen poliittisia työtaisteluita ja myötätuntotyötaisteluita koskeviin säännöksiin.
Poliittisia työtaisteluita koskevaan sääntelyyn valiokunta ehdottaa lisättäväksi 12 kuukauden aikarajan, jonka kuluttua työtaistelun toimeenpaneva yhdistys voi jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi.
200 euron hyvitysmaksusta porua
Valiokunta ehdottaa täydennettäväksi edellytyksiä, joiden mukaan työnantaja voi kuitata lainvastaiseksi todettuun työnseisaukseen osallistuneen työntekijän palkasta 200 euron seuraamus- tai hyvitysmaksun.
Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että seuraamusmaksu tulee, jos työntekijä jatkaa laittomaksi tuomittua lakkoa.
–Ja tähän liittyi myös se täsmennys, että pitää kirjallisesti ilmoittaa, että työtaistelu on todettu, tuomittu laittomaksi. Eli työntekijä jatkaa laitonta lakkoa vielä sen jälkeen, kun hänelle on tullut kirjallisesti tieto, selkeä tieto siitä, että kyseessä on laiton toiminta.
– Sen jälkeen tämä seuraamusmaksu on mahdollista ja silloinkaan sitä ei voi kuitata työntekijän palkasta ilman sitä nimenomaista suostumusta, Sirén sanoi.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kummasteli seuraamusmaksun tarvetta.
– Meitä ihmetyttää erityisen paljon se, että miksi tätä yleensä säädettiin tähän, koska näitä tapauksia on muutama kymmenen yli tuhannesta oikeuskäsittelyssä. Miksi tällaista byrokratiaa tehdään?
– Sitten tässä on vielä oikeuspaikkaongelmaa ja kuittausongelmaa ja kumpi tätä sitten ajaa eri tilanteissa? Sille ihmiselle voi tulla myöskin, jos tästä tulee tulee riita, niin oikeuskäsittelyyn liittyvä riski, Lyly harmitteli.
Ehdotetut lait on hallituksen esityksen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024. Valiokunta viittaa mietinnössään kuulemisissa todettuun tarpeeseen saattaa lait voimaan mahdollisimman pian ja katsoo, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiseen ole.
Mietintöön tehtiin kaksi vastalausetta
Valiokunnan mietintöön sisältyy SDP:n vihreiden ja vasemmistoliiton yhteinen vastalause sekä keskustan vastalause.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat esittävät lakkolakien hylkäämistä. Keskustan vastalause liittyy työntekijälle mahdollisesti määrättävään 200 euron hyvitysmaksuun.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat katsovat, että esitetyt lakimuutokset ovat suhteettoman rajuja tilanteessa, jossa lakkojen määrä maassamme on vain puoli tuntia vuodessa keskimäärin työntekijää kohden. Hallituksen esityksen mukaan lakkojen määrää halutaan vähentää 5–10 prosentilla.
– Mielestämme yksilöille määritelty 200 euron sakko on tarpeeton ja sitä ei tulisi säätää. Tällaisia työrauhan vastaisia tapauksia on nykyäänkin erittäin harvoin. 2000-luvulla yli 1100:sta käsitellystä jutusta vain 39.
– Nyt kun lakkosakot nousevat rajusti työtekijäpuolelle, niitä on entistä vähemmän. Teemme vain uudenlaista oikeuskäytäntöä, turhaa lainsäädäntöä ja aiheutamme kaksinkertaisen sanktion ensin yhdistykselle ja sitten vielä sen jäsenelle, sanovat oppositioedustajat.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että yksilöllisten sanktioiden mahdollisuus saattaa muodostua tosiasialliseksi esteeksi ammatillisen järjestäytymisvapauden käyttämiselle.
Hyvitysvelvollisuuden edellytyksenä ehdotuksessa on, että työnantaja on ilmoittanut työntekijälle tuomiosta, jossa työnseisaus on todettu lainvastaiseksi.
Perustuslakivaliokunta totesi, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta on jäänyt laissa liian väljäksi. Perustuslakivaliokunta vaati sääntelyn täsmentämistä maininnoilla ilmoituksen sisällöstä ja kirjallisesta muodosta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan täsmennys on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.