Suomi on Ukrainan sodan ensimmäisen vuoden jälkeen noussut maan suurimpien avustajien joukkoon. Vielä vuonna 2022 Suomi avusti Ukrainaa varovaisesti.
Suomi lähti tukemaan Ukrainaa sodassa Venäjää vastaan heti taistelujen leimahdettua talvella 2022. Ensimmäisestä apupaketista päätettiin 27. helmikuuta eli kolme päivän sodan puhkeamisesta.
Sittemmin tukipaketteja on kertynyt tiuhaan tahtiin. Huhtikuussa julkistettu uusin apupaketti on järjestyksessään 23:s. Sen myötä Ukraina-avun kokonaissumma nousee puolustusministeriön mukaan kahteen miljardiin euroon.
Tyyli muuttui 2023
Ukraina-avussa pistää silmään tukivauhdin kasvu empivän alun jälkeen.
Vuonna 2022 Suomi avusti Ukrainaa 189 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 jo ensimmäinen apupaketti oli arvoltaan yli 400 miljoonaa euroa. Se sisälsi raskasta aseistusta ja ampumatarvikkeita.
Kaikkiaan puolustustarvikepaketteja lähti Suomesta Ukrainaan viime vuonna 1,4 miljardilla eurolla. Avun arvo yli seitsenkertaistui edellisvuodesta.
Tänä vuonna on päätetty jo yhteensä 400 miljoonan euron paketeista ja reipas tahti jatkuu. Huhtikuussa allekirjoitetun turvallisuusyhteistyösopimuksen mukaisesti Suomi sitoutuu toimittamaan Ukrainalle aseita vielä vuosien ajan.
Luotiliivejä ja kypäriä
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak löytää useita syitä, miksi tukisummissa emmittiin ensin ja rohkaistuttiin myöhemmin.
Ensimmäinen on avun sisältö. Ukrainaan lähti 2022 muun muassa luotiliivejä, kypäriä, rynnäkkökiväärejä ja patruunoita, kertasinkoja sekä taistelumuonapakkauksia. Ne olivat halpaa tavaraa verrattuna myöhemmin toimitettuun raskaaseen aseistukseen.
Vuonna 2023 Suomi lähetti Ukrainaan muun muassa kuusi Leopard 2 -raivauspanssarivaunua, ilmatorjunta-aseistusta ja ampumatarvikkeita.
Toinen syy liittyy apupakettien arvon määrittelyyn. Salonius-Pasternakin muistikuvan mukaan alkuun Suomi määritteli apupakettien arvon varastoarvon mukaan.
– Jos luovutettu tavara oli vanhaa, neuvostovalmisteista materiaalia, ei sillä ollut kirjanpitoarvoa juuri enää jäljellä.
Muut maat laskivat apupakettien arvon eri tavalla, korvausarvon mukaan. Siis minkä verran luovutetun puolustusmateriaalin korvaaminen vastaavalla suorituskyvyllä maksoi itselle todellisuudessa.
– Kun syntyi kilpailua enemmän auttaneesta, lähes kaikki muut maat laskivat avustussummansa tällä tavalla yläkanttiin, korvausarvon mukaisesti, Salonius-Pasternak kuvaa.
Ja Suomi mahdollisesti alkuun siis varastoarvon mukaisesti.
– Näin Suomen tuen raha-arvo jäi alakanttiin, koska oli annettu perustoimivaa, mutta vanhaa materiaalia, kun sitä on ollut paljon antaa.
Termi vaihtui
Puolustusministeriö käytti tuen arvosta tiedottaessaan sanaa ”yhteisarvo” vuoden 2022 loppuun saakka. Termi vaihtui ”korvattavaksi arvoksi” heti 2023 alusta ja sen jälkeen ”korvattava arvo” on ollut vakiomuotoilu apupakettitiedotteissa. Samoihin aikoihin hallitus myönsi korvaushankintoihin 704 miljoonan euron lisärahoituksen.
Termimuutoksen taustalla voi olla myös se, että ikääntynyt puolustusmateriaali oli jo pitkälti annettu Ukrainalle.
– Olen ymmärtänyt, että ei niitä liiemmin ole enää Suomella jäljellä. Tämä voi selittää myös asepakettien arvonnousua.
Nyttemmin on siis ilmeisesti toimitettu uutta ja hintavaa, koska vanha on jo annettu.
Puolustusministeriö on sodan alkuviikkojen jälkeen tiedottanut apupakettien sisällöistä nihkeästi, eikä tiedota nytkään. Siksi se ei antanut haastattelua tähänkään juttuun.
– Avussa huomioidaan aina sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta, ministeriöstä kerrotaan.
Nato-jumi emmitti
Kolmas syy apuvarovaisuuteen liittyy Suomen Nato-jäsenyyshakemukseen, jonka hyväksyntää Turkki ja Unkari panttasivat omista syistään liki vuoden kevääseen 2023 saakka.
– Hakemusprosessin aikana oli huoli siitä, että Suomen puolustuskyky piti ylläpitää riittävänä, koska Suomi ei ollut vielä sotilasliiton jäsen, Salonius-Pasternak kuvaa.
Suomen Nato-maali alkoi vahvasti häämöttää alkuvuodesta 2023. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkasi 16. maaliskuuta Turkkiin saamaan vahvistuksen Suomen Nato-jäsenyydelle. Niinistön mukaan vierailun syy oli ollut selvillä jo jonkin aikaa.
Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023. Samaan kevääseen osuu tukisummien jyrkkä nousukin.
– Silloin oli jo turvallisuuspoliittisesti valmiutta ottaa enemmän riskiä. Sotilaiden ja poliitikkojen lausunnoissa tulee jatkuvasti esiin, että tasapainoillaan kansallisen puolustuksen ylläpitämisen ja Ukrainan tukemisen välillä, Salonius-Pasternak kertoo.
Ukraina kiittää
Myös Ukrainan suurlähetystö kieltäytyi kommentoimasta Suomen antaman aseavun sisältöjä.
– Olemme erittäin kiitollisia Suomen antamasta, kattavasta tuesta, lähetystö viestitti sähköpostitse.
Yle haastatteli Suomen antamasta aseavusta myös ukrainalaista Mihailo Samusta, joka toimii New Geopolitics -tutkimusverkoston johtajana Kiovassa. Hänkään ei tiedä aseavun sisällöistä, mutta tietää Ukrainan aputarpeet.
– Tarvitsemme ennen kaikkea lisää ammuksia, tykistöä, ilmatorjuntaohjuksia ja tykistöilmapuolustusta.
Myös neuvostoaikainen aseistus kelpaa mainiosti, jos sitä vain on Suomella vielä antaa.
– Totta kai, koska Ukrainan sotilaat taitavat neuvostoaseiden käytön entuudestaan, eikä niiden käyttöä tarvitse opetella erikseen, kuten on länsiaseiden kanssa.
Samusin mukaan esimerkiksi Puola, Tšekki ja Slovakia ovat lahjoittaneet Ukrainalle vanhoja panssarivaunuja, panssaroituja ajoneuvoja, jalkaväen taisteluajoneuvoja, tykistöä ja neuvostokaliiperin ammuksia.
Suomi kärkitukijoita
Suomi lukeutuu Ukrainan kärkitukijoihin. Kiel Instituten ylläpitämässä aseapulistauksessa Suomi sijoittuu kymmenenneksi 31 maan listauksessa. Selvästi Suomen taakse jäävät muun muassa Ranska, Italia ja Espanja.
Bruttokansantuotteeseen suhteutetussa listauksessa Suomi sijoittuu yhdeksänneksi 41 maan vertailussa. Suomen taakse jäävät muun muassa Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat.