Kokoamme tähän artikkeliin sodan tärkeimmät tapahtumat.
Mitä tiedämme nyt?
Pohjois-Korean puolustusministeriö arvostelee Yhdysvaltojen päätöstä toimittaa pitkän kantaman ohjuksia Ukrainaan, uutisoi Pohjois-Korean valtionmedia KCNA.
Yhdysvallat on viime viikkojen aikana toimittanut salaa pitkän kantaman ohjuksia Ukrainaan, kertoi yhdysvaltalaisvirkailija viime viikolla.
Pohjois-Korean puolustusministeriön sotilaallisten ulkoasioiden osaston johtaja sanoo lausunnossaan, että Yhdysvaltojen toiminta ”herättää levottomuutta ja huolestuneisuutta kansainvälisessä yhteisössä”.
– Yhdysvallat ei voi koskaan päihittää sankarillista Venäjän armeijaa ja kansaa millään uudella aseistuksella tai sotilaallisella tuella, johtaja sanoi.
Pohjois-Korean ja Venäjän sotilaalliset sidokset ovat lisääntyneet, mikä on lisännyt kärjistymisen riskiä Korean niemimaalla Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten silmissä.
Lähde: Reuters
Presidentti Volodomyr Zelenskyi on jälleen vedonnut kansainväliseen yhteisöön, jotta se kiirehtisi aseapua ja lähettäisi lisää ilmapuolustuskalustoa Ukrainalle.
Zelenskyi pyysi lisäksi, että viralliset neuvottelut Ukrainan liittymiseksi EU:hun aloitettaisiin ja että Ukrainaa pyydettäisiin liittymään sotilasliitto Natoon.
Zelenskyin mukaan Ukraina on täyttänyt kaikki edellytykset, jotka vaaditaan unionin jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi. Zelenskyi sanoo, että ”EU:n on nyt täytettävä velvoitteensa”.
Ukraina on tällä hetkellä ehdolla unionin jäsenmaaksi, mutta prosessi tulee kestämään vuosia. Huhtikuussa Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, että Ukrainasta tulee lopulta Naton jäsen. Zelenskyi sanoo, että jokainen samat arvot jakava ja samoja arvoja puolustava maa ansaitsee kutsun Natoon.
Lähde: Reuters
Ukrainan suurin yksityinen energiayhtiö DTEK kertoo, että Venäjä on iskenyt maan lämpövoimaloihin lähes 180 kertaa hyökkäyssodan aikana.
Asiasta uutisoi ukrainalainen verkkomedia The Kyiv Independent ja Britannian yleisradioyhtiö BBC:n venäjänkielinen palvelu.
Aiemmin huhtikuussa yhtiö ilmoitti tarvitsevansa ainakin 350 miljoonaa dollaria korjatakseen voimalansa ja palauttaakseen lämmöntuotannon menetetyn kapasiteetin.
Venäjä on viime aikoina kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuria kohtaan. Maaliskuussa Venäjän iskut tuhosivat noin 80 prosenttia energiayhtiö DTEK:n lämpövoimaloiden tuotantokapasiteetista
Juttua päivitetty 28. huhtikuuta kello 18.25: Lisätty lähteeksi BBC.
Ukrainan tilanne itärintamalla on heikentynyt, Ukrainan armeijan ylin komentaja Oleksandr Syrskyi sanoo sosiaalisessa mediassa.
Komentaja sanoo, että Venäjä hyökkää tällä hetkellä koko etulinjan pituudelta, ja että Venäjä on edennyt erityisesti kolmella alueella Donetskissa.
Venäjän joukot ovat edenneet kohti Tšasiv Jarin kaupunkia vallattuaan Avdijivkan helmikuussa.
Syrskyin mukaan Ukrainan joukot ovat siirtyneet uusiin asemiin Berdytšin, Semenivkan ja Novomyhailivkan kylien länsipuolelle säästääkseen voimiaan.
Lähteet: Reuters, AFP
Venäjä väitti sunnuntaina joukkojensa edenneen jälleen Donetskin alueella Itä-Ukrainassa. Venäjän puolustusministeriön mukaan joukot valtasivat kylän noin kymmenen kilometriä pohjoiseen Avdijivkasta. Venäjä valtasi Avdijivkan helmikuun puolivälissä.
Amerikkalaisen ISW-ajatushautomon mukaan Ukraina on suurissa vaikeuksissa Avdijivkan rintamalohkolla, missä Venäjä on edennyt pohjoisessa ja luoteessa. Ukrainalla on tällä hetkellä alueella pulaa sekä sotilaista että ammuksista.
Washington Postille antamassaan haastattelussa useat yhdysvaltalaisviranomaiset painottivat, että Ukrainan tulisi saada rintamalle nopeasti lisää sotilaita.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi helmikuussa, että Ukraina on menettänyt kaatuneina 31 000 sotilasta vuodesta 2022 saakka. Amerikkalaisten mukaan luku on todennäköisesti huomattavasti tätä suurempi.
STT-AFP
Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen EU ja sen jäsenmaat ovat antaneet tai sitoutuneet antamaan kaikkiaan yli 140 miljardia euroa tukea Ukrainalle. Tästä runsaat 30 miljardia on sotilaallista tukea ja loput muun muassa humanitaarista apua, rahoitusta ja pakolaisten tukemista.
Euromääräisesti tarkasteltuna Ukrainan merkittäviä tukijoita ovat EU-instituutiot, Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Tanska, Norja, Japani ja Hollanti. Tuki jakautuu sotilaalliseen, humanitaariseen ja taloudelliseen. Osa maista painottaa sotilaallista tukea, osa taloudellista tai humanitaarista.
Venäjän läheisyydellä on merkitystä. Kun tukea arvioidaan osuutena bruttokansantuotteesta, suurimpien eurooppalaisten Ukraina-tukijoiden joukossa ovat esimerkiksi Baltian maat, Tanska, Suomi, Ruotsi, Norja, Hollanti ja Puola. Häntäpäästä Euroopassa löytyvät muun muassa Portugali, Irlanti, Espanja sekä Kreikka.
Tiedot perustuvat Kielin maailmantalouden instituutin ja Statistan kokoamiin tilastoihin.
STT
Ruotsalaislehti Dagens Nyheter on koonnut useiden asiantuntijoiden arvioita siitä, miten Venäjä pyrkii estämään Yhdysvaltain suureen apupakettiin kuuluvien aseiden pääsemisen Ukrainan rintamalle.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjä pyrkii nyt tuhoamaan Ukrainan rautateitä.
Venäjä onkin kohdistanut iskujaan Ukrainan rautateiden solmukohtiin esimerkiksi Donetskissa, Harkovassa ja Tšerkasissa. Balakliian kaupungissa Venäjän iskussa kuoli ja vammautui useita ihmisiä.
DN:n haastattelema puolustusasiantuntija Jörgen Elfving toteaa, että rautatiet ovat Ukrainan huollon kannalta ratkaisevan tärkeitä. Ukrainassa on 19 000 kilometriä rautateitä.
Niiden kautta voidaan kuljettaa kerralla suuri määrä tavaraa. Kuorma-autojakin käytetään, mutta niiden kuljettamat määrät ovat paljon pienempiä.
Ukrainan täytyy keksiä keinoja, joilla se voisi hankkia lisää sotilaita asevoimiensa riveihin ja valmistautua Venäjän tuleviin hyökkäyksiin. Asiasta kertovat useat yhdysvaltalaisvirkailijat Washington Postille.
Ukrainan joukot eivät lähteiden mukaan ole valmiita suuriin hyökkäyksiin, kuin vasta ensi vuonna. Vaikka Venäjä on yhdysvaltalaisarvioiden mukaan menettänyt yli 300 000 sotilasta, on sillä vielä ylivoima sotilaiden ja aseistuksen saralla.
Ukraina on toisaalta onnistunut yhdysvaltalaisten mukaan puolustamaan haavoittuvia alueitaan maan pohjois- ja itäosassa. Lisäksi Ukraina on onnistunut ajamaan Venäjän Mustanmeren laivaston puolustuskannalle.
STT
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti lauantaina, että sen asevoimat suoritti kuluneen viikon aikana 35 iskua Ukrainan energiainfrastruktuuriin, puolustusteollisuuteen, rautateihin, ilmapuolustusjärjestelmiin ja ammusvarastoihin.
Puolustusministeriön lausunnon mukaan iskut olivat vastaus ”Kiovan hallinnon yrityksiin vahingoittaa Venäjän energia- ja teollisuusinfrastruktuuria”.
Puolustusministeriön mukaan iskuissa käytettiin drooneja sekä mereltä ja ilmasta laukaistuja ohjuksia, muun muassa hypersoonisia Kinžal-ohjuksia.
Lähde: Reuters
Hetkinen...