Pälkäneen seurakunta ja kunta aikovat järjestää kansanjuhlan Ruotsista tuotavien pääkallojen hautaamiseksi.
Torstaina uutisoitiin, että Ruotsin hallitus päätti viimein Suomesta vietyjen pääkallojen palauttamisesta. Pääkallot vietiin Ruotsiin rotututkimuksen nimissä vuonna 1873.
Kansanjuhlaa on kaavailtu alustavasti toukokuun viimeiselle viikonlopulle, mutta ajankohta varmistuu myöhemmin.
– Toukokuu on edelleen tavoite hautaamisessa, mutta tässä on aika lyhyt aika siihen, sanoo Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen.
Seurakunta valmistautuu siihen, että kansanjuhlaan osallistuvat muun muassa ministeri ja Tampereen piispa.
Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo, että kutsuvieraiden lisäksi tilaisuuteen pääsevät osallistumaan myös tavalliset kuntalaiset. Pikan mukaan toiveissa on kunnioittava, lämminhenkinen juhla, jossa ei olisi pönötystä.
Monta kysymystä vielä ratkaistavana
Kirkkoherra Jari Kemppainen arvioi, että pääkallojen tuominen Suomeen ei todennäköisesti ole aivan yksinkertaista.
Kemppaisen mukaan pallo siirtyy nyt Suomen opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Seurakunnalla, Pälkäneen kunnalla ja opetusministeriöllä on asiaan liittyvä tapaaminen ensi viikolla.
Pälkäneeltä ollaan valmiita lähtemään vaikka itse hakemaan kallot, jos tarve vaatii.
– Olen saanut monta tarjousta, että on autoja käytettävissä, Kemppainen sanoo.
Todennäköisesti kuljetus järjestyy kuitenkin virallista tietä Suomen ja Ruotsin valtioiden välillä.
Lisäksi seurakunta keskustelee Museoviraston tai Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa kallojen hautaamisesta Pälkäneen rauniokirkon ympäristöön. Rauniokirkon alue on kiinteä muinaisjäännös, johon liittyy omat määräyksensä.
Ministeriö yhteydessä Ruotsiin lähiaikoina
Hallitusneuvos Joni Hiitola opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että hän on Ruotsin hallituksen päätöksen osalta vielä mediatietojen varassa. Hiitola sanoo, että ministeriö on yhteydessä Ruotsiin lähiaikoina, kunhan saa Ruotsin hallituksen päätöksen.
– Tietysti nyt sitten tässä tiivistetään valmistelua myös täällä Suomen päässä eri tahojen kanssa.
Hiitola sanoo, että ihmisjäänteet pitää kuljettaa niiden arvoa kunnioittaen. Kuljetuksen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei ole vielä tietoa.
Hiitola ei pysty vielä vahvistamaan mahdollista ministerin osallistumista, mutta suunnitelmia kuulemma on.
Varapaikka nykyisellä hautausmaalla
Kirkkoherra Jari Kemppaisen mielestä rauniokirkon ympäristö on luonnollinen paikka pääkalloille.
– Tästä he ovat aikanaan lähteneet Ruotsin-matkalleen.
Nykyisellä hautausmaalla on Kemppaisen mukaan varapaikka, jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin.
Karoliinisen instituutin kokoelmissa Tukholmassa on 82 suomalaisvainajan kallot, joista suuri osa Pälkäneeltä.
Pälkäneen rauniokirkon hautausmaan lisäksi jäänteitä on peräisin Rautalammin kirkkomaan vanhasta osasta, Keiteleen kunnan alueelta sijaitsevasta Toson saaresta, Pielavedeltä Pangansalon saaresta ja nykyisin Joensuuhun kuuluvan Enon kirkonkylän läheltä Nesterinsaaresta.